Pedagogisten johtajien näkemykset osaamisen kehittämismahdollisuuksista, osaamisen varmistamisesta ja tuesta
Enemmistö (61–77 %) pedagogisista johtajista arvioi tukevansa opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen ajantasaisuutta sekä pedagogisessa osaamisessa että työelämäosaamisessa. Yli kolmannes (34 %) vastaajista katsoi, että työelämäosaamisen kehittämisen tukeminen toteutuu vain kohtalaisesti, ja pieni osa (6 %) arvioi sen toteutuvan heikosti (ks. Kuvio 28).
Valtaosa pedagogisista johtajista (79 %) arvioi, että opetus- ja ohjaushenkilöstöllä on mahdollisuuksia kehittää osaamistaan. Noin viidesosa vastaajista (19 %) katsoi tämän toteutuvan kohtalaisesti. Vastaavasti 70 prosenttia pedagogisista johtajista arvioi, että osaamisen kehittäminen kohdistuu ajankohtaisiin pedagogisiin teemoihin. Kuitenkin yli neljännes vastaajista (27 %) koki, että osaamisen kehittämisen kohdentuminen ajankohtaisiin teemoihin toteutuu vain kohtalaisesti, ja yksittäiset vastaajat (4 %) arvioivat sen toteutuvan heikosti.
Enemmistö (63 %) pedagogisista johtajista arvioi tukevansa sitä, että työpaikkaohjaajille tarjotaan ohjausta ja koulutusta osaamisen kehittämiseksi. Noin 30 prosenttia vastaajista arvioi tämän toteutuvan vain kohtalaisesti ja pieni osa huonosti.
Pedagogisten johtajien arvioissa opetus- ja ohjaushenkilöstön ajantasaisen osaamisen kehittämisen tukemisessa ilmeni eroja sukupuolen, koulutuksen järjestäjän koon, johtamiskoulutuksen ja johtamistehtävän mukaan. Naiset arvioivat tukevansa henkilöstön osaamisen kehittämistä vahvemmin kuin miehet. Koulutuksen järjestäjän koon mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot antoivat pienten koulutuksen järjestäjien pedagogiset johtajat, kun taas kriittisimmät arviot antoivat suurten koulutuksen järjestäjien pedagogiset johtajat. Johtamiskoulutuksen mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot osaamisen kehittämisen tukemisesta antoivat johtamiskoulutuksia suorittaneet pedagogiset johtajat, kun taas kriittisimmät arviot antoivat ne, joilla ei ollut johtamiskoulutusta. Johtamistehtävän mukaan tarkasteltuna myönteisimmät arviot osaamisen kehittämisen tukemisesta antoivat opetuksesta ja koulutuksesta vastaavat johtajat, kun taas tutkintovastaavat antoivat kriittisimmät (ks. liite 9).
Valtaosa (78–86 %) pedagogisista johtajista arvioi tukevansa omassa tehtävässään opetus- ja ohjaushenkilöstön välistä pedagogista yhteistyötä. Tämä näkyi erityisesti hyvien käytäntöjen jakamisen tukemisena, opetuksen ja ohjauksen yhteissuunnittelun mahdollistamisena sekä henkilöstön osallistumisen edistämisenä koulutuksen järjestäjän työryhmiin ja erilaisiin tilaisuuksiin (ks. Kuvio 29).
Lisäksi suuri osa pedagogisista johtajista (67–71 %) arvioi tukevansa opetus- ja ohjaushenkilöstön mahdollisuuksia kokeilla ja toteuttaa yhteis- tai samanaikaisopettajuutta, osallistua pedagogisiin verkostoihin sekä osallistua yhteisiin pedagogiikkaa käsitteleviin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Pedagogiset johtajat näkivät näiden toimintatapojen toteutumisessa enemmän vaihtelua kuin henkilöstön välisessä perusyhteistyössä. Noin kolmannes pedagogisista johtajista (32–33 %) arvioi yhteis- ja samanaikaisopettajuuden sekä pedagogisiin verkostoihin osallistumisen tukemisen toteutuvan vain kohtalaisesti, ja pieni osa (5 %) vastaajista koki niiden toteutuvan heikosti.
Pedagogisten johtajien arvioissa yhteisöllisen kehittämisen tukemisesta oli eroja sukupuolen mukaan. Naiset arvioivat tukevansa omassa roolissaan yhteisöllistä kehittämistä vahvemmin kuin miehet. (Ks. liite 7.)
Valtaosa (78–83 %) pedagogisista johtajista arvioi tukevansa opetus- ja ohjaushenkilöstöä pedagogisissa haasteissa, edistävänsä henkilöstön osaamisen kehittämistä keskustelemalla osaamisen vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä kannustavansa henkilöstöä osallistumaan koulutuksen järjestäjän opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen liittyviin työryhmiin ja tilaisuuksiin (ks. Kuvio 30). Osa pedagogisista johtajista arvioi näiden toimintatapojen toteutuvan kuitenkin vain kohtalaisesti, ja pieni osa (8–19 %) katsoi niiden toteutuvan heikosti.
Lisäksi suuri osa pedagogisista johtajista (67 %) arvioi tukevansa yhteisten pedagogiikkaa käsittelevien tilaisuuksien ja koulutusten järjestämistä. Vajaa neljännes (23 %) vastaajista koki tämän toteutuvan kohtalaisesti, ja pieni osa (11 %) arvioi sen toteutuvan heikosti.
