Ammatillisista perustutkinnoista työelämään – Arviointi työllistymisen tukemisesta sekä urasuunnittelu- ja työelämävalmiuksista

Työnantajilta kysyttiin, onko heillä ollut viimeisen vuoden aikana ammatillisen koulutuksen opiskelijoita työelämässä oppimassa ja ovatko he palkanneet ammatillisesta perustutkinnosta vastavalmistuneita nuoria (alle 25-vuotiaita). Lisäksi selvitettiin syitä siihen, jos työelämässä oppijoita ei ollut tai vastavalmistuneita nuoria ei ollut palkattu.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita oli ollut työelämässä oppimassa 56 prosentissa EK:n jäsenyrityksistä, 22 prosentissa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä ja 70 prosentissa KT:n kyselyyn vastanneista jäsenorganisaatioista. Yleisimmiksi syiksi siihen, ettei työelämässä oppijoita ollut, mainittiin sopivien työtehtävien puute sekä se, ettei organisaatioon ollut hakeutunut opiskelijoita työelämässä oppimaan (ks. liitteet 13–15).

Kuten luvussa 4.3 todettiin, ammatillisesta perustutkinnosta vastavalmistuneita nuoria (alle 25-vuotiaita) oli palkattu viimeisen vuoden aikana 49 prosentissa EK:n jäsenyrityksistä, 13 prosentissa Suomen Yrittäjien jäsenyrityksistä ja 38 prosentissa KT:n kyselyyn vastanneista jäsenorganisaatioista. Yleisimmiksi syiksi siihen, ettei vastavalmistuneita nuoria ollut palkattu, mainittiin se, ettei työnantajalla ollut tarvetta uusille työntekijöille tai ettei ammatillisen perustutkinnon suorittaneille ollut sopivia työtehtäviä (ks. liitteet 16–18). 

Tulosten perusteella työelämässä oppijoiden vastaanottaminen ja vastavalmistuneiden nuorten palkkaaminen oli sitä yleisempää, mitä suurempi työnantaja oli henkilöstömäärältään. Työnantajia, jotka olivat palkanneet ammatillisista perustutkinnoista vastavalmistuneita nuoria, pyydettiin arvioimaan nuorten osaamista. Arvioinnin kohteena olivat ammatillinen perusosaaminen sekä yleiset työelämätaidot.