Eri lähteistä saadun tiedon käyttökelpoisuus ja kehittämistarpeet
Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin arvioimaan, kuinka käyttökelpoista eri lähteistä saatu tieto on heidän organisaatiolleen perustutkintoihin liittyvien osaamistarpeiden ennakoinnin ja koulutustarjonnan suunnittelun näkökulmasta. Järjestäjät olivat kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä tiedon käyttökelpoisuuteen. Valtakunnallisesti tuotettua tietoa piti enimmäkseen tai täysin käyttökelpoisena 75 prosenttia järjestäjistä, ja 24 prosenttia arvioi sen osittain käyttökelpoiseksi (kuvio 6). Alueellisesti tuotettua tietoa piti enimmäkseen tai täysin käyttökelpoisena 89 prosenttia, ja omia tiedonkeruita ja menettelytapoja 98 prosenttia järjestäjistä. Valtakunnallisten ja alueellisten tietolähteiden kohdalla vain yksittäiset vastaajat olivat tyytymättömiä tiedon käyttökelpoisuuteen.
KUVIO 6. Koulutuksen järjestäjien arviot eri tietolähteiden käyttökelpoisuudesta perustutkintoihin liittyvien osaamistarpeiden ennakoinnissa ja koulutustarjonnan suunnittelussa
Taustamuuttujittain tarkasteltuna ruotsinkieliset järjestäjät arvioivat kaikki ennakoinnissa käytettävät tietolähteet jonkin verran käyttökelpoisemmiksi kuin suomenkieliset järjestäjät. Myös eri puolilla maata sijaitsevien järjestäjien arvioissa tietolähteiden käyttökelpoisuudesta oli jonkin verran eroja. Lisäksi eri kokoisten järjestäjien välillä oli jonkin verran eroja siinä, kuinka käyttökelpoiseksi he arvioivat alueellisesti tuotetun tiedon ja koulutuksen järjestäjän omat tiedonkeruut ja menettelytavat. (Ks. liite 3.)