Tausta – Millaista tietoa Karvi tuottaa?
Ensiksi käsitellään lyhyesti Karvin tehtävää, tavoitteita ja arviointitiedon tuottamista tukemaan jäljempänä esitettäviä havaintoja keskustelutilaisuuksista. Myös järjestetyissä tilaisuuksissa käytiin kyseiset teemat läpi ennen keskusteluja, antamaan tarvittavat taustatiedot kaikille osallistujille.
Karvin arviointitehtävä
Karvin arviointitiedon tuotanto nojaa lakisääteiseen tehtäväämme. Lain Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1295/2013 sekä Valtioneuvoston asetuksen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta 1317/2013 mukaan Karvin lakisääteisenä tehtävänä on:
- toteuttaa varhaiskasvatukseen ja koulutukseen sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan liittyviä arviointeja
- tehdä perusopetuslain ja lukiolain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesti oppimistulosten arviointeja
- tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä laadunhallintaa koskevissa asioissa
- kehittää koulutuksen ja varhaiskasvatuksen arviointia
- huolehtia muista tehtävistä, jotka säädetään tai määrätään sen tehtäväksi.
Toteutettavista arvioinneista päätetään nelivuotiskaudeksi tehtävässä arviointisuunnitelmassa. Karvin arviointineuvosto tekee esityksen arviointisuunnitelmasta, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö vahvistaa. Kaudella 2024–2027 arviointisuunnitelma ja Karvin strategia kulkevat rinnakkain, arviointien asettuessa kolmen strategisen tavoitteen alle:
- osaamis- ja koulutustason nostaminen
- sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen edistäminen
- koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadun jatkuva kehittäminen.
Arviointien kolme tehtävää
Kansallisen arvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa, joka edistää kasvatus- ja koulutusjärjestelmän tavoitteiden saavuttamista ja kehittää koulutusta ja varhaiskasvatusta entistä paremmaksi. Karvin tuottama arviointitieto auttaa ymmärtämään koulutusjärjestelmämme erityispiirteitä, vahvuuksia ja kehityskohteita, joihin tulisi tarttua. Se vahvistaa tietopohjaa ja lisää osaamista siitä, miten kehittää koulutusta ja tehdä koulutukseen liittyviä päätöksiä niin paikallisella, alueellisella kuin valtakunnallisella tasolla. Arvioinnit tuottavat tietoa myös kansainvälisen vertailun tueksi.
Kansallisella arviointitiedon tuotannolla lisätään paikallisesti koulutuksen ja varhaiskasvatuksen parissa työskentelevien arviointiosaamista sekä vahvistetaan kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ja -organisaatioiden muutos- ja sopeutumiskykyä ja autetaan varautumaan tulevaan. Arvioinneilla pyritään kehittämään koulutusjärjestelmän eri tasojen toimintaa.
Kehittämisen ja tiedon tuotannon lisäksi kolmas arviointien tehtävä on tuloksellisuuden varmistaminen. Arvioinnin tehtävänä on koulutukselle ja kasvatukselle asetettujen tulosten ja vaikutusten todentaminen ja seuraaminen. Arvioinneilla selvitetään, miten koulutukselle ja kasvatukselle asetetut tavoitteet toteutuvat ja millaisia tuloksia saavutetaan. Arvioinnit varmistavat tulosvastuun toteutumista ja edistävät tavoitteiden saavuttamista.
Arviointimuodot ja -menetelmät
Karvin arvioinnit perustuvat kehittävän arvioinnin lähestymistapaan, joka on myös kirjattu koulutuksen arviointia koskevaan lainsäädäntöön. Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tarve arvioinnille, arviointien hyödyllisyys arvioinnin kohteelle, arvioinnin toimeksiantajalle sekä arviointiin osallistuville sidosryhmille ja arviointitulosten käyttäjille.
Kehittävällä arvioinnilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimista ja muutosta. Karvin kehittävässä arvioinnissa olennaista on vuorovaikutteisuus, osallisuus sekä toimintaympäristön analyysi ja tilanteen ymmärtäminen osallistujien näkökulmasta. Arvioinnilla pyritään myönteisiin vaikutuksiin jo arvioinnin aikana sekä kannustetaan hyödyntämään arvioinnin tuloksia ja suosituksia kehittämistyön tukena.
Karvin erilaiset arvioinnit – oppimistulosten arvioinnit, koulutuksen ja varhaiskasvatuksen temaattiset arvioinnit, laadun ja laadunhallinnan arvioinnit – perustuvat Karvin lakisääteisiin tehtäviin.
Oppimistulosten arvioinnit kohdistuvat perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen oppimistuloksiin. Näissä arvioinneissa arvioidaan opetussuunnitelman ja tutkinnon perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä. Oppimistulosarvioinnit antavat tietoa myös osaamisen tason muutoksista pitkällä aikavälillä ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisesta.
Temaattiset arvioinnit kohdistuvat koko koulutusjärjestelmään ja varhaiskasvatukseen liittyviin ajankohtaisiin aiheisiin sekä varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen toimintaan. Temaattisten arviointien kohteena voi olla koulutuksen ja opetuksen tila, koko koulutusjärjestelmän toimivuus tai tietyn koulutusasteen toiminta ja tulokset.
Laadunhallinnan arvioinnit kohdistuvat si/media/2308ihen, miten koulutuksen ja varhaiskasvatuksen organisaatiot ylläpitävät ja kehittävät toimintansa laatua. Karvin laadunhallinnan arviointien tavoitteena on tukea koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjiä sekä korkeakouluja tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan jatkuvassa kehittämisessä.
Arviointitietoa kerätään niin määrällisin, laadullisin kuin monimenetelmällisin keinoin. Karvin itse keräämien aineistojen lisäksi hyödynnetään valmiita aineistoja ja rekisteriaineistoja. Arviointimenetelmät – kyselyt, testit, arviointivierailut, haastattelut, dokumenttianalyysit – valitaan arvioinnin tarkoituksen perusteella ja niiden on vastattava systemaattisen ja luotettavan tiedonhankinnan tarpeisiin sekä mahdollistettava tiedon pohjalta tapahtuva kokonaisvaltaisen arvottavan analyysin tekeminen.
Kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti osa arvioinnin vaikutuksista syntyy jo arviointiprosessin aikana, osallistujien esimerkiksi vastatessa tiedonkeruisiin tai ollessa mukana kehittämisprosesseissa. Tämän lisäksi arvioinnin tuloksena muodostetaan kehittämissuosituksia, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja kirjataan johtopäätöksiä, jotka julkaistaan arviointiraportissa ja joista viestitään erilaisin keinoin, tiedotteiden, blogien tai esimerkiksi tiivistävien infograafien muodossa. Arviointitietoa levitetään lisäksi osallistumalla ja pitämällä esityksiä erilaisissa seminaareissa ja tutkimuspäivillä. Teemme myös kannanottoja ja kirjoitamme lausuntoja.
Arviointien lähtökohtana on systeeminen näkemys koulutuksen ja kasvatuksen ilmiöistä, asioiden keskinäisistä yhteyksistä ja muuttuvasta toimintaympäristöstä. Systeemisyys näkyy niin (moni)menetelmällisissä valinnoissa, arviointimuotojen risteyksissä (kuvio 1) kuin strategisista tavoitteista muodostuvassa ilmiöpohjaisessa ymmärryksessä.
