Lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdot -arviointi
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa osana vuosien 2024–2027 kansallista koulutuksen arviointisuunnitelmaa Lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdot -arvioinnin (LUKORE).
Arvioinnin tehtävänä on muodostaa kokonaiskuva lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdoista ja niihin liittyvistä keskeisistä vahvuuksista ja kehittämiskohteista sekä kansallisesti että paikallisesti. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, miten lukiokoulutuksessa on varauduttu ja varaudutaan toimintaympäristön muutoksiin, erityisesti lukioikäisten nuorten määrän vähenemiseen useilla alueilla.
Arvioinnin hankesuunnitelmassa on kuvattu arvioinnin tausta, arviointi-kohteet ja -kysymykset sekä jo tiedossa olevat asiat arvioinnin teemasta.
LUKORE:n asiantuntijaryhmä
Arvioinnille on nimetty asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä tukea arvioinnin toteuttamista osallistumalla tiedonkeruiden suunnitteluun ja tulosten tulkintaan. Lisäksi asiantuntijaryhmä osallistuu arvioinnin johtopäätösten ja suositusten laadintaan.
Asiantuntijaryhmässä toimivat seuraavat henkilöt:
- Lukiokoulutuksen johtaja Anna-Mari Aalto, Tampereen kaupunki
- Rehtori Bob Karlsson, Kemiönsaaren kunta
- Rehtori Osmo Huhtala, Rovaniemen kaupunki
- Tutkijatohtori Suvi Jokila, Turun yliopisto
- Tutkija Marika Kettunen, Oulun yliopisto
Kestävä kehitys ja lukiokoulutuksen järjestäminen
Kestävä kehitys on yksi Karvin strategisista painopisteistä arviointisuunnitelmakaudella 2024–2027 ja se nivoutuu myös osaksi tätä arviointia. Kestävää kehitystä tarkastellaan arvioinnissa saavutettavuuden, tilannetietoisuuden ja varautumisen näkökulmista.
Lukiokoulutuksen saavutettavuus edistää sosiaalista kestävyyttä, kun erilaisilla alueilla ja erilaisissa toimintaympäristöissä pyritään tarjoamaan mahdollisuus tutkintotavoitteisiin lukio-opintoihin. Saavutettavuus kattaa myös koulutuksen tarjoamisen molemmilla kansalliskielillä ja englanniksi. Lisäksi saavutettavuus sisältää riittävän ja moninaistuvan opiskelijajoukon tarpeet huomioivan tuen opintojen aikana.
Varautuminen ja tilannetietoisuus edistävät taloudellista ja sosiaalista kestävää kehitystä. Niiden merkitys koulutustoimijoille on tullut esille Karvin aikaisemmin toteuttamassa arvioinnissa. Jatkuvaa oppimista ja äkillisiä rakennemuutoksia käsitelleen arvioinnin perusteella on todettu, että joustokyvystä ja varautumisesta erilaisiin muutostilanteisiin on tullut keskeisiä yleiskyvykkyyksiä ja kilpailutekijöitä ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja korkeakouluille (Frisk ym. 2023, 8). LUKORE-arvioinnin suunnitteluvaiheen haastatteluiden perusteella varautumisen näkökulmaa voidaan soveltaa myös lukiokoulutuksen järjestäjiin, kun tarkastellaan lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehtoja. Erityisen tärkeää se on pienille lukiokoulutuksen järjestäjille sellaisilla isilla alueilla, joilla opiskelijamäärien ennakoidaan laskevan voimakkaasti.
[1] Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt suunnitelman 21.2.2024