Vapaan sivistystyön yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja saavutettavuuden arviointi (2025–2026)
Karvi arvioi vapaan sivistystyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saavutettavuutta ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Arviointi toteutetaan vuosina 2025–2026. Arviointi tuottaa ajankohtaista tietoa vapaan sivistystyön merkityksestä, vaikutuksista ja kehittämisen mahdollisuuksista.
Vapaa sivistystyö on keskeinen osa elinikäisen oppimisen ja kansalaisosallistumisen kokonaisuutta Suomessa. Vapaata sivistystyötä toteuttavat kansalaisopistot, kansanopistot, liikunnan koulutuskeskukset, kesäyliopistot ja opintokeskukset. Vapaa sivistystyö edistää sivistystä, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja hyvinvointia sekä tukee kestävää yhteiskunnallista kehitystä.
Arviointi toteutetaan ajankohtana, jolloin vapaan sivistystyön roolia koulutusjärjestelmässä ja sen yhteiskunnallista tehtävää ollaan tarkastelemassa uudelleen. Samanaikaisesti vapaaseen sivistystyöhön kohdistuu taloudellisia paineita ja odotuksia toiminnan vaikuttavuuden ja tietopohjan vahvistamisesta. Tarve tuottaa arviointitietoa vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vaikuttavuudesta on entistä ajankohtaisempi.
Arvioinnin tavoite
Arvioinnin tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä vapaan sivistystyön yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja saavutettavuudesta suhteessa lakisääteisiin tavoitteisiin ja koulutuspoliittisiin linjauksiin.
Arvioinnissa tuotetaan tietoa siitä,
- millaisia vaikutuksia vapaa sivistystyö tuottaa yksilöiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla
- miten vapaan sivistystyön saavutettavuus toteutuu
- millä tavoin vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaan mitata, seurata ja johtaa
- millaisia hyviä käytänteitä oppilaitoksilla ja ylläpitäjillä on vaikuttavuuden johtamisessa.
Arvioinnin tuloksena syntyy ehdotus vapaan sivistystyön vaikuttavuuden arviointikehikoksi (ydinmittarit ja syventävät mittarit), jota vapaan sivistystyön toimijat voivat hyödyntää toimintansa arvioinnissa ja kehittämisessä myös arvioinnin päätyttyä.
Arvioinnin teemat
Arviointi tarkastelee vapaan sivistystyön vaikutuksia ja vaikuttavuutta useista näkökulmista. Keskeisiä teemoja ovat:
- osallisuus, tasa-arvo ja moninaisuus sekä saavutettavuus
- elinikäinen oppiminen, osaaminen, sivistys, hyvinvointi ja jatkopolut
- kansalaisuus, demokratia ja yhteiskunnallinen eheys
- kulttuurinen osallisuus ja alueellinen elinvoima
- vaikuttavuuden johtaminen ja tiedolla kehittäminen
- laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset.
Arviointi liittyy Karvin Koulutuksen arviointisuunnitelmassa 2024–2027 strategiseen tavoitteeseen II: Sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen edistäminen.
Kohderyhmät ja hyödynsaajat
Arviointi kohdistuu koko vapaan sivistystyön oppilaitoskenttään. Keskeisiä hyödynsaajia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset sekä niiden ylläpitäjät.
Arvioinnin tuloksia voivat hyödyntää myös vapaan sivistystyön keskusjärjestöt, oppilaitosten henkilöstö, vapaan sivistystyön osallistujat, tutkijat ja koulutuspoliittiset päättäjät. Arviointi palvelee lisäksi kuntia, alueita ja yhteiskuntaa laajemmin.
Arvioinnin menetelmät ja lähestymistavat
Arviointi perustuu monimenetelmäiseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät oppilaitosten ja ylläpitäjien yhteinen itsearviointi, tilastollinen aineisto, aiempien tutkimustulosten hyödyntäminen, dokumenttianalyysit sekä osallistujien ja sidosryhmien näkemykset.
Arvioinnin jäsentämisessä hyödynnetään IOOI-mallia (Input–Output–Outcome–Impact). Malli kuvaa vaikuttavuuden ketjua resursseista ja toiminnoista lyhyen aikavälin vaikutuksiin ja pitkäaikaiseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Systeeminen näkökulma puolestaan huomioi, että vaikuttavuus syntyy useiden toimijoiden ja rakenteiden vuorovaikutuksessa.
Arvioinnin keskeisiä käsitteitä ovat vaikutukset, vaikuttavuus ja saavutettavuus.
- Vaikutukset kuvaavat lyhyen ja keskipitkän aikavälin muutoksia osallistujien tai yhteisöjen käyttäytymisessä, asenteissa tai osaamisessa.
- Vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnasta pitkällä aikavälillä syntyvää, laaja-alaista ja pysyvää muutosta yksilöissä, yhteisöissä tai yhteiskunnassa.
- Saavutettavuus tarkoittaa vapaan sivistystyön kontekstissa koulutus- ja ohjauspalveluiden fyysistä, taloudellista, sosiaalista ja digitaalista toteutumista siten, että kaikkien väestöryhmien osallistuminen on mahdollista iästä, asuinpaikasta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Arvioinnin aikataulu
Suunnitteluvaihe: kevät ja alkusyksy 2025
- Karvi käynnisti arvioinnin valmistelutyön ja järjesti vapaan sivistystyön toimijoille kuulemistilaisuuksia arviointitarpeiden kartoittamiseksi.
- Arviointiryhmä ja kommentointiryhmä aloittivat työnsä toukokuussa 2025.
- Arvioinnin hankesuunnitelma vahvistettiin 29.10.2025.
Toteutusvaihe: loppuvuosi 2025–syksy 2026
- Arviointiaineistot kerätään ja analysoidaan.
- Tulosten raportointi käynnistyy vuoden 2026 aikana.
Raportointivaihe: loppuvuosi 2026
- Johtopäätökset ja kehittämissuositukset valmistuvat vuoden 2026 aikana.
- Loppuraportti julkaistaan arviolta joulukuussa 2026, ja tulokset esitellään päätöstilaisuudessa.
Arviointiryhmä ja kommentointiryhmä
Arvioinnin toteuttaa arviointiryhmä:
- toimitusjohtaja Lauri Tuomi, Kansanvalistusseura-säätiö (puheenjohtaja)
- tutkimuspäällikkö Paula Alanen, Silta-Valmennusyhdistys ry
- rehtori Tarja Hooli, Tornion kansalaisopisto
- tutkimusryhmän vetäjä, erikoistutkija Kirsi Hyytinen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
- professori Harri Jalonen, Vaasan yliopisto
- professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto
Arviointiryhmän tukena toimii vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuotojen edustajista koostuva kommentointiryhmä:
- rehtori Riikka Harju, Päijät-Hämeen kesäyliopisto
- toiminnanjohtaja Kari Karvonen Toimihenkilöjärjestöjen Opintoliitto ry
- koulutuspäällikkö, laatupäällikkö Anna Kirstinä, Opintokeskus Kansalaisfoorumi
- rehtori Anna Pensar-Kuivamäki, Folkhälsan Utbildning Oy
- rehtori Niko Rantanen, Kalajoen Kristillinen opisto
- rehtori Marjukka Tiainen, Kolmen kampuksen Urheiluopisto
Arviointiin liittyvää aineistoa
Linkit OKM:n johdolla tehtävään kansalliseen kehittämistyöhön
Sirpa Moitus
