Oppimisen pakosta innostukseen ja luovuuteen – arvokeskeinen arviointi viisaan kehittämisen tukena

Heinäkuun helteillä täällä Karvissa olemme todenneet, että koulutusta, oppimista, osaamista ja sivistystä koskeva keskustelu on ollut vilkasta kesälläkin niin tiedotusvälineissä kuin sosiaalisessa mediassakin puhumattakaan SuomiAreenalla käydyistä keskusteluista ja kohtaamisista. Suomi on sivistynyt ja keskusteleva yhteiskunta!

Osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet oppimisen keskiössä

SuomiAreenan teemana oli Tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot, ja keskusteluissa katsottiinkin tulevaisuuteen. Käsitys oppimisesta ja sen arvioimisesta laajeni ja syveni.

– Kun me puhumme oppimisesta, me puhumme useimmiten tiedollisesta osaamisesta. Mutta me tiedämme, että tärkeä osa on se, mitä me voimme kutsua sydämen sivistykseksi – tavaksi, jolla me suhtaudumme maailmaan ja muihin ihmisiin. Tämä on iso osa laajempaa, isompaa, syvempää, kauaskantoisempaa sivistysprojektia, Unesco-professori Markku Wilenius totesi SuomiAreenan Ainako mun pitää oppia? -paneelikeskustelussa, jonka yhtenä järjestäjänä Karvi oli.

Tämän päivän yhteiskunnassa ja työelämässä korostetaan sitä, miten ajatus oppimisen pakosta muuttuu innostukseksi ja mahdollisuudeksi. Tällöin esiin nousevat luovuus, vuorovaikutustaidot sekä ihmisen kokemus siitä, että hänellä on mahdollisuus vaikuttaa.  Ajatus on sisäistettävä jo varhaisessa vaiheessa. Karvin arviointiasiantuntija Janniina Vlasov painotti, että jo pienten lasten pitää saada olla mukana luomassa varhaiskasvatuksen kulttuuria ja todellisuutta – niitä oppimisen mahdollisuuksia:

– Heillä tulee olla mahdollisuuksia vaikuttaa ja olla tietoisia siitä mahdollisuudesta, Vlasov totesi. Uuden oppiminen ja uteliaisuus kattaa koko eliniän, ja pohja sille luodaan varhaiskasvatuksessa.

Karvin arviointitulokset ja kehittämissuositukset olivat hyvin esillä SuomiAreenan keskusteluissa. Me karvilaiset keskustelimme paljon eri tahojen edustajien kanssa myös arvioinnista. Suhtautuminen oli positiivista ja kannustavaa. Suomalainen koulutuksen arviointi ja Karvin toiminta rakentuvat luottamukseen, avoimuuteen ja vuorovaikutukseen. Tätä myös selvästi arvostetaan. Olemme tuottaneet luotettavaa tietoa, osaamista ja ymmärrystä, joiden tarkoituksena on mahdollistaa viisaiden ratkaisujen ja päätösten tekeminen kansallisella ja paikallisella tasolla.

Ihmisen arvot Karvin arvoina

Arviointitoiminnalle erityistä on, että siihen sisältyy aina jonkin asian, ilmiön tai toimenpiteen arvon määrittämistä eli tiedostamista ja näkyväksi tekemistä. Arvo on jotakin inhimillistä hyvää; yksilön, yhteisön tai organisaation kannalta merkityksellistä ja tavoiteltavaa.

Yksi Karvin keskeisistä arvoista on luotettavuus. Luotettavaan arviointitietoon pohjautuen voidaan tehdä varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämisessä viisaita ratkaisuja. Viisailla ratkaisuilla tarkoitamme ratkaisuja, jotka pitkällä aikavälillä tuottavat yhteisesti hyvän lopputuloksen.

Karvin sidosryhmien edustajien kanssa keskustellessa on ollut ilahduttavaa huomata, että meidät koetaan arvokeskeisenä toimijana. Eräs yhteistyökumppanimme totesi, että Karvin arvot ovat ihmisen arvoja, ja kaikki karvilaiset edustavat hienosti toiminnassaan näitä arvoja. Olen samaa mieltä ja samalla ilahtunut siitä, että edustamamme arvot, joihin olemme sitoutuneet, näkyvät myös toiminnassamme ulospäin.

Yhä rohkeampina kohti tulevaa arviointisuunnitelmakautta

Karvi haluaa jatkossakin olla asiantunteva arvioija ja entistäkin rohkeampi keskustelija. Haluamme tuottaa koulutuksesta tietoa, ymmärrystä ja osaamista, jotka lisäävät luottamusta ja johtavat viisaisiin ratkaisuihin. Parahiksi ennen lomakautta saimme valmiiksi Karvin päivitetyt strategiset linjaukset. Ne johtotähtenä voimme valmistautua uuteen arviointisuunnitelmakauteen 2020–2023.

Karvin strategia. Jos haluat kuvion tekstimuotoisena, löydät tekstivastineen täältä.

Alkavan arviointisuunnitelmakauden painopisteemme ja kysymykset, joihin arviointitoiminnalla pyritään vastaamaan ja vaikuttamaan ovat oppimisen ja osaamisen kehittäminen, yhdenvertaisuuden edistäminen, koulutusjärjestelmän toimivuuden lisääminen ja jatkuvan kehittämisen tukeminen.

Arviointitoiminnan painopisteet vuosille 2020–2023.  Jos haluat kuvion tekstimuotoisena, löydät tekstivastineen täältä.

Erityisenä painopisteenä uudessa arviointisuunnitelmassa on arviointien vaikuttavuuden parantaminen. Vaikuttavuus on varsin monitasoista ja laaja-alaista, ja se syntyy pitkällä aikavälillä. Arviointien vaikuttavuutta on se, kun arviointitietoa, kehittämissuosituksia ja arviointiprosesseista saatuja kokemuksia käytetään koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen ja päätöksentekoon niin koulutusjärjestelmätasolla kuin paikallisellakin tasolla.

Arviointitoiminnan vaikutukset syntyvät suoraan arviointiprosessien aikana, hankkeiden tulosten pohjalta sekä Karvin arviointitoiminnan kokonaisuudesta. Arviointitoiminnan vaikutuksia ovat arviointitiedon ja osaamisen tuottama ymmärrys, ratkaisut ja päätökset sekä kehittämistoimenpiteet paikallisella tasolla. Arviointihankkeemme perustuvat luottamukseen, ja hyödynnämme niissä kehittävän arvioinnin menetelmiä, joiden vaikutuksia ovat esimerkiksi vuorovaikutuksen ja osallisuuden sekä laadunhallinnan vahvistuminen koulutuksen järjestäjien keskuudessa.

Saamamme palautteen perusteella tuotamme hyödynnettävissä olevaa arviointitietoa luotettavasti. Meidän tulee parantaa arviointien vaikuttavuutta ja lisätä Karvin näkyvyyttä. Otamme myös vakavasti saamamme palautteen arviointien kuormittavuudesta. Uskomme aidon vuorovaikutuksen voimaan ja kehitämme itseämme ja osaamistamme siinä.

Harri Kaarisillan yhtenäiskoulun oppilaiden kanssa.