Luottamusta kestävään tulevaisuuteen – koulutuksen arviointi kestävän kehityksen tukijana

Millainen merkitys koulutuksella ja osaamisella on kestävän tulevaisuuden rakentamisessa? Miten koulutuksella tuetaan yhdenvertaisuutta sekä ekologista ja taloudellista kestävyyttä ja yhteiskunnallista osallisuutta? Miten varmistetaan, että koulutusjärjestelmä saavuttaa sille asetut tavoitteet? Koulutuksen arvioinnilla on tässä tärkeä tehtävä kansallisen tiedon tuottajana ja opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä korkeakoulujen kehittämisen tukijana. 

Tämä kirjoitus avaa Karvin kestävän kehityksen blogisarjan. Sarjassa käsitellään Karvin tavoitteita ja periaatteita kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä blogikirjoituksessa kerrotaan sitä, millaisiin tavoitteisiin Karvi on sitoutunut, mitä arviointitulokset kertovat kestävän kehityksen toteutumisesta varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa ja millaisia arviointeja lähivuosina toteutamme.  

Kolme keskeistä tavoitetta koulutuksen arvioinnille

Suomalainen koulutusjärjestelmä elää jatkuvassa muutoksessa, ja koulutuksen kehittämiseen tarvitaan arviointitietoa. Karvi päivitti arviointitoimintaansa ohjaavan strategiansa uuden nelivuotisen arviointisuunnitelman yhteydessä ja asetti visiokseen rakentaa koulutuksen arvioinnilla luottamusta kestävään tulevaisuuteen. Tämä visio ei ole syntynyt tyhjiössä – sen taustalla on laaja-alainen yhteistyö, jossa satoja sivistysalan toimijoita eri koulutusasteilta on tuonut meille näkemyksensä kansallisen arvioinnin painopisteisiin ja tulevaisuuden suuntaviivoihin. 

Laajoja sidosryhmäkuulemisia hyödyntäen koulutuksen arviointineuvosto on määritellyt kolme strategista tavoitetta, jotka ohjaavat kansallista arviointia koko koulutusjärjestelmän mitalta varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön:

 1️⃣ Osaamis- ja koulutustason nostaminen – Miten varmistamme, että koulutus tarjoaa kaikille yhdenvertaiset mahdollisuuden kehittyä ja menestyä?
 2️⃣ Kestävän kehityksen edistäminen – Miten koulutus tukee sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä?
 3️⃣ Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadun jatkuva kehittäminen – Miten varmistamme, että koulutus on laadukasta ja vastaa muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin?

Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat – kestävän kehityksen kulmakivet

Karvi on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen Agenda2030 toimintaohjelman mukaisesti kestävää kehitystä. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan tiekartassa ja strategiassa vuosille 2022–2030 on Suomelle tunnistettu kuusi muutosaluetta, joista erityisesti koulutukseen keskittyvä muutosalue on Sivistys, osaaminen ja kestävät elämäntavat. 

Suomen kestävän kehityksen toimikunnan strategian mukaan oppiminen ja sivistys ovat avaimia yhteiskunnalliseen muutokseen. Strategian mukaan muutos kohti kestävämpää yhteiskuntaa mahdollistuu maailmankuvan muutoksista, laajemmasta ja syvemmästä ymmärryksestä sekä uusista tiedoista ja taidoista. Sivistys ilmenee osaamisena, luovuutena ja yli sukupolvien ulottuvana vastuuntuntona ja vastuunkantona. Kestävän kehityksen strategian lähtökohtana on, että koulutus, tiede, kulttuuri ja taide ylläpitävät ja uusintavat yksilöiden ja yhteisöjen identiteettiä sekä välineitä ymmärtää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta ja vuorovaikutusta. (Valtioneuvoston kanslia, 2022.)

Kestävän kehityksen strategian mukaan sivistyksen ja koulutuksen alueella kestävän kehityksen muutos edellyttää

• yhteiskunnan arvopohjan uudistamista ja kestävien elämäntapojen valtavirtaistamista
• kestävää kehitystä tukevan ymmärryksen ja osaamisen vahvistamista
• formaalin, nonformaalin ja informaalin koulutuksen yhteistyön edistämistä (Valtioneuvoston kanslia, 2022.)

Koulutuksen arviointi muutoksen tukena 

Kestävän kehityksen muutoksen tueksi tarvitaan kattavaa ja luotettavaa arviointitietoa kestävyysosaamisesta sekä koulutusalan toimijoiden ja koulutusmuotojen välisestä yhteistyöstä. Sivistyksen, osaamisen ja kestävien elämäntapojen edistäminen edellyttää arviointimenetelmiä, joilla voidaan tarkastella koulutusta systeemisenä ilmiönä ja tunnistaa asioiden keskinäisiä yhteyksiä muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarvitaan myös hallinnonalat ylittävää arviointia yhteiskunnallisista toiminnoista ja vuorovaikutussuhteista. 

Karvi seuraa arvioinneissaan koulutukselle asetettujen kestävien periaatteiden toteutumista ja edistää toimillaan niiden kehittämistä. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Koulutuksen nelivuotiseen arviointisuunnitelmaan vuosille 2024-2027 sisältyvät hankkeet tuottavat tietoa erityisesti sosiaaliseen kestävään kehitykseen liittyen. Sosiaalinen kestävä kehitys tarkoittaa koulutusjärjestelmän kehittämistä tavalla, joka edistää sekä oppijoiden että henkilöstön hyvinvointia ja tasa-arvoa. Sosiaalinen kestävä kehitys pyrkii vähentämään eriarvoisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudet varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Yhteisöjen vahvistaminen ja osallistaminen kehittämiseen ja päätöksentekoon ovat tärkeitä sosiaalisen kestävyyden elementtejä. Myös koulutuksen saatavuus ja laatu ovat keskeisiä tekijöitä sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. 

Karvi tuottaa arviointitietoa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä yhdenvertaisuudesta. Varhaiskasvatuksen osalta arvioimme erityisesti kolmevuotiaiden ja sitä nuorempien lasten varhaiskasvatuksen toteutumista. Yleissivistävän koulutuksen osalta arvioimme lukiokoulutuksen reunaehtoja ja ammatillisen koulutuksen osalta arvioimme työllistymistä. Opettajankoulutuksen ja opettajien täydennyskoulutuksen kehittäminen sekä pedagoginen johtaminen ovat keskeisessä asemassa kestävän kehityksen edistämisessä. Nämä ovat myös koulutusasterajat ylittävän, vuosina 2024-2026 toteutettavan arvioinnin aiheita. Lisäksi arvioimme vapaan sivistystyön yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saavutettavuutta. Myös perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arvioinnit tuottavat arvokasta tietoa siitä, miten koulutus voi edistää sosiaalista kestävyyttä. Edellä mainittujen lisäksi olemme käynnistäneet arvioinnin, jossa tuotetaan tietoa kestävyysosaamisen toteutumisesta ja tilasta läpileikkaavasti eri koulutusasteita koskien.

Kestävän kehityksen strategisten teemojen arviointi auttaa suuntaamaan koulutusta ja yhteiskuntaa kohti kestävämpää tulevaisuutta. Arvioinneilla voidaan vahvistaa kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ja -organisaatioiden muutos- ja sopeutumiskykyä ja auttaa sivistysalan toimijoita varautumaan tulevaan. Arviointitiedon pohjalta kehitetään työkaluja ja käytännön ratkaisuja sekä tunnistetaan niin sanottuja systeemisen muutoksen vipupisteitä ja laaditaan suosituksia koulutuksen parantamiseksi.

Osallistuminen tuo luottamusta ja lisää toivoa

Karvin arvioinnit perustuvat kehittävän arvioinnin periaatteisiin. Kehittävässä arvioinnissa painotetaan arvioinnin kohteiden osallisuutta ja osallistumista. Systeeminen muutos edellyttää, että kaikki toimijat koulutusjärjestelmän eri tasoilla osallistuvat kestävän kehityksen periaatteiden edistämiseen kehittämiseen osana omaa työtään. Kestävän kehitykseen liittyvä murros edellyttää muutoksia monella tasolla. Syvällinen muutos tapahtuu ajattelu- ja toimintamalleissa yksilöiden, yhteisöjen ja organisaatioiden tasoilla.  

Suomen kestävän kehityksen strategia korostaa toivon sanomaa. Strategia tuo esiin, että osallistuminen muutoksen tekemiseen voi tuoda ihmisten elämään merkityksellisyyttä. Karvin kehittävän arvioinnin periaatteisiin kuuluu, että myös lapset ja nuoret on tärkeää osallistaa kehittämiseen ja tukea siten oman vastuun kantamista. Kehittävän arvioinnin periaatteisiin sisältyy toivon sanoma ja osallistaminen, jotka auttavat luottamaan kestävään tulevaisuuteen. 

Karvi pitää arvioinneissaan tärkeänä kestävän kehityksen periaatteita. Karvi haluaa edistää kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista ja kestävää tulevaisuutta kaikille. Nyt tarvitaan enemmän kuin koskaan aiemmin pitkäjänteisyyttä, luottamusta ja rohkeutta kulkea kohti kestävän kehityksen tavoitteita. 

Kirjoittajat: 

Hannele Seppälä, Marja-Liisa Saarilammi, Risto Hietala & Tarja Frisk