3.4 Korkeakoulun toiminta- ja palautekulttuuri
Auditointihaastattelujen ja muun aineiston perusteella Xamkin johtaminen ja toimintakulttuuri ovat avoimia, osallistavia ja kokeiluihin kannustavia. Korkeakoulun johtaminen on läpinäkyvää, tietoa jaetaan laajasti ja havaittuihin ongelmiin puututaan matalalla kynnyksellä nopeasti ja aktiivisesti. Xamkin henkilöstölle on ominaista toimeen tarttuva asenne. Henkilöstö ja opiskelijat kokevat pääosin, että heillä on mahdollisuus tulla kuulluksi ja he voivat tuoda ajatuksensa avoimesti esiin pelkäämättä seurauksia. Korjaavia toimenpiteitä ja muutoksia tehdään tarvittaessa niin toimintatapoihin kuin henkilöstöönkin. Xamk kerää ja jakaa tietoa kattavasti korkeakoulun sisällä. Esimerkiksi lähes kaikkien päätöksentekoelinten esityslistat ja pöytäkirjat ovat henkilöstön saatavilla. Toiminnan seuraamiseen käytettävät PowerBI-raportit ovat opiskelijoiden ja henkilöstön nähtävillä. Henkilöstö ja opiskelijat ovat edustettuina laajasti eri toimielimissä ja osallistuvat johdon katselmuksiin, kehittämiseen sekä päätöksentekoon. Johtoryhmä on auditointihaastatteluiden mukaan ainoa toimielin, jossa ei ole opiskelija- tai henkilöstöedustusta.
Vaikka henkilöstö ja opiskelijat ovat laajasti mukana eri toimielimissä, kehittämiskohteeksi tunnistettiin kansainvälisen henkilöstön nykyistä tiiviimmän osallistamisen. Xamkin kieliperiaatteet on julkaistu helmikuussa 2026 ja toimenpiteet on käynnistetty niiden pohjalta. Koska kansainvälistyminen on selkeä strateginen valinta, Xamkin tulee ratkaista, miten ei-suomea puhuvat henkilöstön jäsenet voisivat saada vielä nykyistä paremmin äänensä kuuluviin korkeakouluyhteisössä.
Auditointihaastatteluiden mukaan Xamkilla on systemaattinen tapa kerätä palautetta niin opiskelijoilta, henkilöstöltä kuin sidosryhmiltä. Palautetta kerätään muun muassa henkilöstökyselyllä, opintojaksopalautteilla, ydinkumppanihaastatteluilla ja kehittämisfoorumeilla. Näiden lisäksi Xamk osallistuu erilaisiin kansallisiin palautekyselyihin, kuten AVOP-palautteisiin. Kehittämisfoorumissa käsitellään vuorovaikutuksellisesti opiskelijapalautetta, mutta myös muita opintoihin liittyviä ajankohtaisia ja tulevaisuuteen suuntaavia teemoja sekä vahvistetaan opiskelijoiden osallistumista koulutuksen kehittämiseen. Kehittämisfoorumit ovatkin keskeinen koulutuksen kehittämisen työkalu. Xamkissa on yhteinen menettelyohje, tarkastuslista, periaatteet ja menettelytavat kehittämisfoorumeiden toteuttamiseen. Nämä jättävät kuitenkin koulutuksille mahdollisuuden määritellä itse käytännön toteutustavat, kuten sen, paljonko opiskelijat pääsevät ääneen kehittämisfoorumeissa. Kehittämisfoorumien toimintatavoissa onkin vaihtelua niin toteutuksessa kuin osallistujamäärissä sekä siinä, miten usein niitä järjestetään. Ohjeistusten mukaan niitä järjestetään vähintään kerran vuodessa.
Xamk on sitoutunut kehittämisfoorumien toimintatapojen yhtenäistämiseen osana pedagogisen kehittämisohjelman vuosien 2026–2027 toimenpiteitä. Auditointiryhmä korostaa, että Xamkin on tärkeää varmistaa, että kehittämisfoorumien toimintamallit ovat tarpeeksi yhdenmukaiset ja ne vaikuttavat toiminnan kehittämiseen. Kehittämisfoorumi tarjoaa hyvin toimiessaan mahdollisuuksia jatkuvaan parantamiseen ja koulutuksen laadun selkeään kehittämiseen.
Opiskelijahaastatteluiden ja työpajojen perusteella opiskelijat kokevat, että heillä on useita kanavia antaa palautetta. Palautteeseen myös tartutaan, mutta opiskelijoille ei aina välity, mitä palautteen perusteella on tehty tai muutettu, sillä osa muutoksista tehdään viiveellä. Itsearviointiraportin mukaan opiskelijoille annetaan palautteesta kirjallinen vastapalaute eli yhteenveto heidän antamastaan palautteesta ja kehittämisehdotuksista. Opiskelijoiden mukaan vastapalautteen antaminen ja palautteen vaikutusten näkyväksi tekeminen on vielä vaillinaista ja vaatii jatkokehittämistä. Myös Xamkin palautekulttuuri vaatii kehittämistä. Opiskelijakunta Kaakon toimihenkilöt ovat korkeakoulun työntekijöitä, mikä käytännöllisyydestään huolimatta saattaa kaventaa opiskelijoiden antamaa kriittistä palautetta Xamkia kohtaan sekä opiskelijoiden korkeakoulun toiminnan kehittämiseen tuoman näkökulman rikkautta.