5.1 Paikallisen varhaiskasvatuksen suunnittelu
Luvun keskeiset tulokset:
Monet aikovat jatkaa paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaa
- Lähes kaikki (96 %) johdon kyselyyn vastanneet sanoivat hyödyntävänsä paikallisessa suunnittelussa kunnan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Suunnittelussa hyödynnettiin usein myös lapsiryhmäkohtaisia suunnitelmia (83 %), päiväkotien toimintasuunnitelmia (80 %) ja strategian toimeenpanosuunnitelmaa (44 %).
- Yli puolet (61 %) johtajakyselyyn vastanneista arvioi, että heidän organisaationsa aikoo jatkaa paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Lopuista osa ei joko tiennyt, jatketaanko omassa organisaatiossa suunnitelman laatimista (20 %), tai päätöstä jatkosta ei vielä ollut tehty (16 %). Vain pieni osa (3 %) vastasi, ettei suunnitelmaa aiota enää jatkossa laatia.
Johtajakyselyllä selvitettiin, millaisia suunnitelmia organisaatioissa hyödynnetään varhaiskasvatuksen suunnittelussa (taulukko 6). Vastaajat pystyivät valitsemaan useamman kuin yhden vaihtoehdon. Lähes kaikki (96 %) vastasivat hyödyntävänsä paikallisessa suunnittelussa kunnan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Tämän lisäksi suunnittelussa hyödynnettiin usein lapsiryhmäkohtaisia suunnitelmia (83 %), päiväkotien toimintasuunnitelmia (80 %) ja strategian toimeenpanosuunnitelmaa (44 %).
Taulukko 6. Johdon vastaukset suunnitelmista, joita varhaiskasvatuksessa hyödynnetään, monivalinta (vastaajien määrä = 844, valintojen määrä = 2856)
| Suunnitelma | n | % |
|---|---|---|
| Kunnan paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma | 809 | 96 |
| Lapsiryhmäkohtaiset suunnitelmat | 699 | 83 |
| Päiväkotien toimintasuunnitelmat tai vastaavat | 674 | 80 |
| Strategian toimeenpanosuunnitelma | 371 | 44 |
| Palveluntuottajan oma varhaiskasvatussuunnitelma | 117 | 14 |
| Muut suunnitelmat | 109 | 13 |
| Toimintamuodoittain laadittu paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma | 46 | 5 |
| Usean kunnan yhteistyössä laatima varhaiskasvatussuunnitelma | 31 | 4 |
Osa vastaajista mainitsi hyödyntävänsä myös muita suunnitelmia (13 %). Mainittuja kuntatasoisesti hyödynnettäviä suunnitelmia olivat esimerkiksi kunnan pedagogiset suunnitelmat, esiopetuksen suunnitelmat, hyvinvointisuunnitelmat tai palvelusuunnitelmat. Myös tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmat mainittiin toimintaa ohjaavina suunnitelmina. Näiden lisäksi osa mainitsi arviointi- ja laatutyöhön liittyvien suunnitelmien, kuten laatukäsikirjojen tai arviointiraporttien ohjaavan toimintaa.
Johtajakyselyssä kysyttiin myös, aikovatko organisaatiot jatkaa kunnan tai palveluntuottajan oman varhaiskasvatussuunnitelman laatimista nyt, kun laatimista ei enää velvoiteta. Yli puolet (61 %) vastasi, että heidän organisaationsa aikoo jatkaa suunnitelman laatimista, ja lopuista osa ei joko tiennyt jatketaanko suunnitelman laatimista (20 %), tai päätöstä jatkosta ei vielä ollut tehty (16 %) (taulukko 7). Vain pieni osa (3 %) vastasi, ettei organisaatiossa aiota jatkaa suunnitelman laatimista. Ylempi johto ja asiantuntijat (n = 268) vastasivat päiväkodin johtajia (n = 570) useammin, että päätöstä paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisesta ei ollut vielä tehty. Päiväkodin johtajista suurempi osuus ei puolestaan osannut sanoa, aiotaanko suunnitelman laatimista jatkaa. Ryhmien välinen ero oli tilastollisesti merkitsevä mutta efektikooltaan pieni [1 ]. Vastauksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kunnan ja yksityisen organisaatioiden vastausten välillä.
Taulukko 7. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta ja päivitys jatkossa johdon mukaan (n = 838)
| Jatketaanko suunnitelman laatimista | Vastaajat yhteensä n | Vastaajat yhteensä % | Johto ja asiantuntijat n | Johto ja asiantuntijat % | Päiväkodin johto n | Päiväkodin johto % |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kyllä | 513 | 61,2 | 174 | 64,9 | 339 | 59,5 |
| En tiedä | 163 | 19,5 | 29 | 10,8* | 134 | 23,5* |
| Päätöstä ei ole vielä tehty | 134 | 16 | 56 | 20,9* | 78 | 13,7* |
| Ei | 28 | 3,3 | 9 | 3,4 | 19 | 3,3 |
| *Taulukossa on merkitty ne solut, joissa ryhmien väliset erot vastausvaihtoehdossa ovat tilastollisesti merkitseviä. | ||||||
Kokoavasti vastauksissa korostui paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman keskeinen rooli. Lähes kaikki vastaajat sanoivat hyödyntävänsä paikallista suunnitelmaa, jonka lisäksi suunnittelussa käytettiin lapsiryhmäkohtaisia suunnitelmia, päiväkotien toimintasuunnitelmia sekä strategian toimeenpanosuunnitelmia. Suunnittelua ohjasivat myös monet kuntatasoiset ja temaattiset suunnitelmat, kuten hyvinvointi-, tasa-arvo- ja arviointiin liittyvät suunnitelmat. Vaikka jatkossa ei enää velvoiteta laatimaan paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa, enemmistö vastaajista aikoi jatkaa sen laatimista.
-
1:
χ²(3) = 21,90, p ≤ 0,001, Cramérin V = 0,16.