Toisen asteen koulupudokkaat ovat usein ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja erityistä tukea saaneita opiskelijoita

Laajennettu oppivelvollisuus on ollut voimassa kohta neljä vuotta, ja sen tavoitteena on taata jokaiselle peruskoulun päättäneelle toisen asteen koulutus. Karvin tulosten mukaan kuusi prosenttia niistä opiskelijoista, joita oppivelvollisuuden laajentaminen koski ensimmäistä kertaa, oli keskeyttänyt toisen asteen opinnot. Suurin osa näistä koulupudokkaista oli ammatillisen koulutuksen opiskelijoita ja monella heistä oli erityisen tuen päätös.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut artikkelin, jossa tarkastellaan toisen asteen koulupudokkaita. Koulupudokkailla tarkoitamme opiskelijoita, jotka eivät olleet suorittaneet toiseen asteen tutkintoa ja eivät opiskelleet, kun perusopetuksen päättymisestä oli kulunut noin 3,5 vuotta. Valtaosa koulupudokkaista kuuluu vuonna 2005 syntyneeseen ikäluokkaan, jota koski ensimmäistä kertaa laajennettu oppivelvollisuus. Artikkelissa käsittelemme muun muassa koulupudokkaiden siirtymiä perusopetuksesta toiselle asteelle, opintojen kulkua toisella asteella, erityisen tuen tarvetta ja opintomenestystä sekä heidän taustaansa sukupuolen ja äidinkielen mukaan.

Suurin osa koulupudokkaista on ammatillisen koulutuksen opiskelijoita 

Toisen asteen koulupudokkaita oli 3 795 ja heidän osuutensa oli kuusi prosenttia kaikista syksyllä 2021 toisen asteen opinnot aloittaneista. Valtaosa (81 %) toisen asteen koulupudokkaista on ammatillisen koulutuksen opiskelijoita. 

Enemmistö (62 %) koulupudokkaista oli miehiä ja äidinkieleltään suomenkielisiä (86 %). Muun kuin suomen- tai ruotsinkielisten osuus koulupudokkaista oli reilu kymmenesosa (12 %). Noin puolet (51 %) koulupudokkaista oli vaihtanut paikkakuntaa aloittaessaan toisen asteen opinnot. Moni koulupudokas oli myös kokeillut useampaa eri alaa ja vaihtanut oppilaitosta ennen opintojensa keskeyttämistä. 

Koulupudokkaat olivat opiskelleet keskimäärin puolitoista vuotta ennen opintojensa keskeyttämistä. Moni koulupudokas oli keskeyttänyt opintonsa saavuttaessaan täysi-ikäisyyden. 

Koulupudokkaista lähes joka kolmannella oli ollut erityisen tuen päätös peruskoulun päättöluokalla

Lähes kolmasosalla koulupudokkaista (29 %) oli ollut erityisen tuen päätös yhdeksännellä luokalla, ja reilulla puolella (56 %) heistä tuen tarve jatkui myös toisella asteella.

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat korostuivat etenkin ammatillisen koulutuksen pudokkaissa, sillä lähes puolella (45 %) heistä oli erityisen tuen päätös jossain vaiheessa toisen asteen opintoja. Lisäksi koulupudokkaiden osaaminen sekä perusopetuksessa että toisella asteella oli heikompaa kuin muiden. Erityistä tukea saaneiden opiskelijoiden korostuminen koulupudokkaissa haastaa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta ja toteutumista. 

Nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen ja toisen asteen välillä tulee aloittaa nykyistä aikaisemmin niiden opiskelijoiden osalta, joilla on perusopetuksessa oppimiseen liittyviä haasteita ja joilla ennakoidaan olevan haasteita myös toisen asteen opinnoissa. Lisäksi tarvitaan nykyistä vahvempaa ohjausta ja tuen jatkuvuutta, toteaa johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen Karvista.

Koulupudokkaiden joukko on moninainen

Vaikka koulupudokkaissa korostuu tukea tarvitsevat opiskelijat, on koulupudokkaiden joukossa myös opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet opintojaan pitkälle ennen keskeyttämistä. Syyt opintojen keskeyttämiselle eivät välttämättä selity oppimisvaikeuksilla tai opiskelumenestyksellä. 

Lisäksi koulupudokkaissa erottui myös maahanmuuttotaustaisten nuorten kohtalaisen suuri määrä. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien koulupudokkaiden osuus oli ammatillisessa kulutuksessa 11 prosenttia ja lukiossa 14 prosenttia. 

Mikäli koulupudokkuutta halutaan edelleen vähentää, tarvitaan nykyistä laajempaa osaamista tunnistaa ja tukea niitä nuoria, jotka ovat vaarassa pudota, painottaa arviointiasiantuntija Niina Rumpu Karvista.

Keskeyttämisuhassa olevien toisen asteen opiskelijoiden ohjausprosessissa keskeistä on ennakoiva työ, yhteistyö muiden ammattilaisten ja huoltajien kanssa, opiskelijalähtöisyys ja varhainen puuttuminen poissaoloihin. 

Tiivistelmäraportti

Paula Kilpeläinen & Niina Rumpu (2025). Koulupudokkaat toisen asteen oppivelvollisessa koulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 3.