Luonnontieteellisen koulutusalan vahvuutena substanssiosaaminen – yhteistyötä ja työelämärelevanssia edelleen kehitettävä

Luonnontieteellinen korkeakoulutus Suomessa on tieteellisesti korkeatasoista ja laaja-alaista. Koulutus perustuu monitieteiseen asiantuntemukseen ja tarjoaa opiskelijoille vahvan akateemisen pohjan. Systemaattinen yhteistyö niin koulutusohjelmien välillä kuin työelämän kanssa vaatii kuitenkin vielä kehittämistä. Huomiota on kiinnitettävä myös luonnontieteellisen koulutusalan vetovoiman lisäämiseen, opintojen tukemiseen sekä opetuksen ja pedagogisen osaamisen arvostukseen. 

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut vuosina 2023–2025 luonnontieteellisen koulutusalan koulutustarjontaa, tutkintojen tuottamaa osaamista, yliopistojen ennakointikykyä toimintaympäristön muutoksiin, työelämärelevanssia sekä jatkuvaa oppimista. Arvioinnissa tarkasteltiin alan koulutuksen vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Arviointiin osallistuivat kaikki seitsemän luonnontieteellisen alan korkeakoulutusta tarjoavaa yliopistoa. Luonnontieteellisen koulutusalan arviointi koski luonnontieteen kandidaatin sekä filosofian maisterin ja tohtorin tutkintoon johtavia koulutuksia. Arvioinnissa olivat mukana kemialliset ja fysikaaliset tieteet, bio- ja ympäristötieteet, geotieteet ja maantiede sekä matemaattiset tieteet ja tilastotiede. 

Luonnontieteellinen koulutusala tuottaa vahvaa substanssiosaamista

Luonnontieteellinen koulutusala tuottaa vahvaa ja laaja-alaista oman alan osaamista, mutta työelämätaitojen vahvistaminen ja koulutuksen työelämärelevanssin lisääminen vaativat vielä kehittämistä. Työelämän näkökulmasta keskeisiä taitoja ovat muun muassa vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaidot, työelämässä tarvittava kielitaito sekä projektinhallintataidot. Myös kestävyysosaaminen tulee nykyistä vahvemmin sisällyttää kaikkiin luonnontieteellisen koulutusalan koulutusohjelmiin.

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden hakeutumiseen luonnontieteelliselle koulutusalalle vaikuttavat henkilökohtainen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan, opettajien kannustus aikaisemmassa koulutuksessa sekä halu työskennellä yhteiskunnallisesti merkityksellisten haasteiden parissa. Vetovoiman lisääminen edellyttää nykyistä laajempaa viestintää uramahdollisuuksista, sillä osa opiskelijoista on epävarmoja siitä, mihin tutkinto voi johtaa. Opiskelijoita tulee tukea paitsi opinnoissaan myös oman asiantuntijuutensa sanoittamisessa ja urapolun löytämisessä. 

Opintojen etenemistä ja opintoihin kiinnittymistä tuettava nykyistä monipuolisemmin

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja opintoihin kiinnittymiseen liittyviä haasteita ovat opiskelutaitojen puutteet, heikko perusosaaminen matematiikassa ja luonnontieteissä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja elämänhallinnan ongelmat. Koulutusohjelmat ovat pyrkineet vastaamaan opintojen etenemiseen liittyviin haasteisiin henkilökohtaisella ohjauksella, opintopolkujen kehittämisellä ja opiskelutaitojen tukemisella. Koulutusohjelmien on kuitenkin edelleen vahvistettava opiskelijoiden kiinnittymistä opintoihin sekä tuettava ja edistettävä opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ryhmäytymistä edistävillä opetus- ja ohjausmenetelmillä. Arvioinnin mukaan opettajat ovat pyrkineet monipuolistamaan opetusta erilaisilla pedagogisilla ratkaisuilla, mutta heillä ei ole riittävästi aikaa opetuksen ja oman pedagogisen osaamisensa kehittämiseen.

Arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jan Lundell tuo esille myös opettajien pedagogisen osaamisen vahvistamisen ja tukemisen sekä opetuksen arvostuksen lisäämisen.

Opetuksen kehittämisessä tarvitaan luonnontieteellisen opetuksen ainepedagogista osaamista. Samalla opetuksen arvostuksen lisäämiseksi ja vahvistamiseksi tulee varmistaa, että opetustehtäviin liittyvät urapolut tunnistetaan ja tunnustetaan urakehityksessä tutkimuksen rinnalla. 

Luonnontieteellisen koulutusalan kehittäminen edellyttää systemaattista yhteistyötä koulutusohjelmien välillä ja työelämän kanssa

Luonnontieteellisellä koulutusalalla tehdään jonkin verran koulutusohjelmien välistä yhteistyötä, mutta yhteistyötä tulee vahvistaa erityisesti opetussisältöjen yhteiskehittämisen ja resurssien pedagogisesti mielekkään käytön näkökulmasta. Työelämärelevanssin lisäämiseksi työelämän edustajat tulee ottaa nykyistä tiiviimmin mukaan koulutusohjelmien tavoitteiden ja sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen. Myös opettajien työelämäosaamisen vahvistamisessa ja kansainvälisten opiskelijoiden tukemisessa työelämäverkostoilla on keskeinen merkitys.

Koulutusohjelmien tulee kehittää yhteistyötä yliopiston ulkopuolisen työelämän kanssa systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Ennakointitietoa työelämän muutoksista ja tulevaisuuden osaamistarpeista tulee kerätä ja hyödyntää nykyistä aktiivisemmin tutkintokoulutusten ja jatkuvan oppimisen koulutusten suunnittelussa, toteaa arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Jan Lundell. 

Päätöswebinaari

Arvioinnin tulokset julkaistaan torstaina 12.6. klo 13 arvioinnin päätöswebinaarissa. 

Lisätietoja 

Arviointiryhmän puheenjohtaja Jan Lundell, puh. 0503248975, jan.lundell@helsinki.fi

Arviointiraportti

Lundell, J., Aho, S.-M., Eklin, T., Hirsto, L., Meinander, A., Moisio, S., Tolvanen, A., Nurkka, N. ja Saarilammi, M.-L. (2025). Luonnontieteellisen koulutusalan arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 3:2025.