Lukiokenttä muutoksessa – rahoitus herättää laajalti huolta lukioiden keskuudessa
Arvioinnin perusteella lukiokenttä on voimakkaasti polarisoitunut opiskelijamäärien suhteen: osalla alueista lukioissa on pulaa opiskelijoista, kun taas suurissa kaupungeissa opiskelijamäärät kasvavat edelleen. Arvioinnissa tuli myös esille, että koulutuksen rahoitus puhututtaa laajalti lukiokentällä.
Ikäluokkien pieneneminen, kuntien toimintaympäristön eriytyminen ja julkisen talouden tilanne edellyttävät lukiokoulutuksen järjestämisen uudistamista, jotta koulutuksen saavutettavuus ja sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen voidaan taata myös jatkossa erilaisilla alueilla sekä suomen ja ruotsin kielillä.
Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta lukiokoulutuksen reunaehtojen arvioinnin raportista. Arvioinnissa on selvitetty lukioiden rehtoreiden ja koulutuksen järjestäjien näkemyksiä lukiokoulutuksen tilasta ja lukioiden yhteistyöstä eri tahojen kanssa.
Pienten paikkakuntien ja suurten kaupunkien lukioilla on erilaiset toimintaympäristöt
Lukioiden koot vaihtelevat paljon, ja väestökehityksen polarisaatio näkyy lukioiden opiskelijamäärissä. Kaupunkimaisilla alueilla maahanmuuttajataustaisten nuorten osuus opiskelijoista kasvaa. Osa suurten kaupunkien lukioikäisistä nuorista hakeutuu lähikuntien lukioihin, koska omassa kaupungissa ei ole riittävästi opiskelupaikkoja. Lukiot kilpailevat opiskelijoista myös erilaisilla painotuslinjoilla.
Osalla lukioista on pulaa opiskelijoista, kun taas suurissa kaupungeissa on tarvetta lisätä lukioiden aloituspaikkoja, kuvailee tilannetta Jaana Saarinen Karvista.
Lukioista noin puolet sijaitsee maaseutukunnissa harvaan asutuilla alueilla tai ydinmaaseudulla. Pienten, alle sadan opiskelijan lukioiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Kaupungeissa suurten, yli 1000 opiskelijan lukioiden määrä on myös ollut kasvussa viime vuosina.
Osalla lukioista on sijaintinsa ja kokonsa puolesta hyvät mahdollisuudet toimia, kun taas osa joutuu etsimään keinoja taata lukiokoulutuksen säilyminen paikkakunnalla erilaisten yhteistyömuotojen, verkko-opetuksen ja kuntien ohjaaman lisärahoituksen turvin.
Arvioinnin perusteella lukiot tekevät paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa. Kolme neljästä lukiosta tekee säännöllisesti yhteistyötä perusopetuksen ja muiden lukioiden kanssa. Lukioilla on myös runsaasti erilaisia verkostoja, joissa muun muassa tarjotaan verkko-opetusta.
Polarisaatio näkyy myös lukioiden rahoituksessa
Lukiokoulutuksen rahoitukseen liittyvät haasteet ja huolet tulevat esille koko arviointiaineistossa.
Lukiokenttä on polarisoitunut myös suhteessa rahoitukseen: osa koulutuksen järjestäjistä pitää rahoitustilannetta hyvänä, osalle rahoituksen riittävyys ja jatkuvuus on keskeinen huolenaihe, pohtii tilannetta Kati Isoaho Karvista.
Lukiokoulutuksen rahoitukseen kohdistui arvioinnin aikana useita muutoksia. Uudistukset koskevat erityisesti pieniä lukiokoulutuksen järjestäjiä. Harvaan asutuilla alueilla sijaitsevien pienten koulutuksen järjestäjien asema paranee. Arvioinnin aikana lainsäädäntöä muutettiin myös siten, että jatkossa koulutuksen järjestäjät eivät voi saada valtionosuusrahoitusta EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista ja heiltä on perittävä lukuvuosimaksuja.
Julkaisu: Lukiokenttä muutoksessa – Lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehdot -arviointi
Arviointiraportti julkaistaan Karvin webinaarissa 14.4.2026 klo 13–15.
Lisätietoja lukiokoulutuksen järjestämisen reunaehtojen arvioinnista
Lisätietoa
Kati Isoaho
