Karvin lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lausunto

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Karvin lausunnon pääkohdat kiteytettynä: 

  • Karvi kannattaa opettajankoulutuksen osaamistavoitteiden selkeyttämistä. Yleisen tason sisältökuvaukset luovat yhteiset raamit opettajankoulutukselle ja tukevat koulutusten sisältöjen yhdenmukaisuutta korkeakoulujen autonomiaa kunnioittaen.
  • Karvi pitää tärkeänä, että opettajan pedagogisiin opintoihin sisällytetään riittävästi kestävyys- ja monikulttuurisuusosaamista. Opettajilla tulee olla valmiudet ymmärtää kestävyyshaasteita ja toimia moninaisissa oppimisympäristöissä.
  • Varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen osaamistavoitteiden kuvauksessa tulee selkeyttää eri osaamisalueiden jäsentelyä ja varmistaa ohjatun harjoittelun sisältyminen koulutukseen.
  • Opettajan ammattietiikkaa koskevia tavoitteita tulee täydentää perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaisissa opinnoissa ja aineenopettajan koulutuksessa. Lisäksi perusopetuksessa opetettavien aineiden monialaisten opintojen tavoitteisiin tulee sisällyttää opettajan arviointiosaamista koskevat tavoitteet.
  • Opettajankoulutuksessa tulee vahvistaa tutkivaa työotetta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä. Aineenopettajan koulutuksessa tulee lisäksi huomioida oppimisen tuki. Opettajien pedagogisen osaamisen kehittämisessä korostuvat tutkimustiedon hyödyntäminen sekä yhteistyö ja vertaiskehittäminen.

Opettajankoulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen määrittely

Karvi pitää tärkeänä, että opettajankoulutuksen opintojen tavoitteiden ja opintojen sisältörakenteita koskevia säädöksiä täsmennetään ja että asetuksella määritellään nykyistä laajemmat yleisen tason sisältökuvaukset eri opettajien tehtävien ammatillisia valmiuksia antaviin koulutuksiin. Asetuksessa määritellyt tavoitteet ohjaavat korkeakoulujen opettajan opintojen sisältöjä yleisellä tasolla sekä yhtenäistävät niiden sisältöjä. Osaamistavoitteiden selkeä ja riittävän yhdenmukainen määrittely luo opettajankoulutukselle yhteiset raamit, joiden pohjalta korkeakoulut määrittelevät opintojen tarkemmat sisällöt opetussuunnitelmissaan. Karvi kannattaa myös opettajankoulutuksen opintojen nimikkeiden yhtenäistämistä. Esimerkiksi opinto-ohjaajan koulutuksen oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavien opintojen muuttaminen opinto-ohjaajan opinnoiksi on kannatettava ja selkeyttävä muutos.

Karvi pitää tärkeänä, että opettajan pedagogisiin opintoihin sisällytetään riittävästi kestävyys- ja monikulttuurisuusosaamista. Kestävyysosaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, arvoja, asenteita ja toimintavalmiuksia, joiden avulla ihminen pystyy ymmärtämään kestävyyteen liittyviä monimutkaisia haasteita ja toimimaan niiden mukaisesti. 

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutus

Karvi näkee, että varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavien opintojen kuvaus on kattava ja siinä on sanoitettu hyvin varhaiskasvatuksen opettajan keskeistä osaamista. Kuvauksessa esitetty osaaminen on myös yhteneväinen kansallisen arvioinnin analyysin ja johtopäätösten kanssa kasvatustieteen kandidaatin ohjelmien opetussuunnitelmien sisällöistä ja tietopohjasta kokonaisuutena. Opetussuunnitelma-analyysin johtopäätöksenä kaikissa varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa tutkinnon tavoitteeksi on kuvattu tuottaa tieteelliseen ajatteluun ja tutkimukseen pohjautuvaa varhaiskasvatuksen pedagogista asiantuntijuutta. Tutkinnon tavoitekuvauksissa korostuu lapsen kehityksen ja oppimisen sekä niiden tuen merkitys ja niihin liittyvä käytännön osaaminen. (Karila ym., 2024.)

Karvi kiinnittää huomiota kuvauksen tiiviyteen. On ymmärrettävää, että kuvausten tulee olla yhteneväiset ja pituudeltaan samankaltaiset. Tämä kuitenkin johtaa siihen, että kuvaus sisältää maininnan useasta keskeisestä osaamisalueesta ja riskinä on alueiden sekoittuminen toisiinsa. Esimerkiksi lapsen tukeen, pedagogiikan suunnitteluun ja arviointiin, inkluusioon ja huoltajayhteistyöhön liittyvää osaamista kuvataan samassa lauseessa. Tällöin varhaiskasvatuksen opettajan ammatillinen profiili ja työn keskeiset osaamisalueet eivät välttämättä välity kuvauksesta riittävän selkeästi. Karvi pitää tärkeänä, että kuvausta selkeytetään jakamalla sitä osiin siten, että eri osaamisalueet ja varhaiskasvatuksen opettajan työn keskeiset sisällöt muodostavat selkeästi erottuvat kokonaisuudet.

Varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksesta on kirjattu, että ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin voi sisältyä harjoittelua. Yliopistoilla on vapaus sijoittaa ohjatun harjoittelun jaksot myös muualle kuin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin. Kansallisessa arvioinnissa ohjatut harjoittelut nähtiin kuitenkin keskeisenä osana koulutusta nimenomaan opettajan ammatti-identiteetin kehittymiselle ja oppimiselle (Karila ym., 2024). Karvi ehdottaa, että asetuksen muotoilu muutetaan muotoon ”sisältää”. Näin varmistetaan, että ohjattu harjoittelu on kiinteä osa varhaiskasvatuksen opettajan koulutusta ja tukee ammatillisen osaamisen ja ammatti-identiteetin kehittymistä.

Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot

Karvi näkee, että perusopetuksessa opettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten tavoitteiden määrittely kattaa opettajan työn keskeiset osaamistavoitteet. Sen sijaan tavoitteista puuttuu opettajan ammattietiikkaan liittyvät tavoitteet, mikä pitää sinne vielä lisätä.

Karvi pitää tärkeänä 19 b §:n lopussa kuvattua tavoitetta tutkivasta otteesta eri oppiaineiden opetuksessa ja valmiutta kehittää omaa osaamista jatkuvasti. Karvin arvioinnissa (Kamppi ym., 2024) suositeltiin, että opettajankoulutukseen tulisi lisätä mahdollisuuksia yhteisopettajuuden ja moniammatillisen työskentelyn harjoitteluun. Pedagogista johtamista koskevan arvioinnin alustavien tulosten mukaan pedagogiikkaa koskevia tutkimustuloksia hyödynnettiin koulujen arjessa vain vähän (Kamppi ym., tulossa 2027). Pedagoginen kehittäminen tulee nähdä koko koulua velvoittavana, jatkuvana toimintana. Opettajilta edellytetään aktiivista otetta oman osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Osaamisen kehittämisessä omatoimisella tiedonhankinnalla ja siihen nojautuvalla opettajien yhteistoiminnallisella tai vertaiskehittämiseen perustuvalla pedagogiikan kehittämisellä tulee tulevaisuudessa olemaan yhä suurempi merkitys. 

Tavoitteisiin tulee kuitenkin lisätä opettajan ammattietiikkaa koskevat tavoitteet. Tavoitteista puuttuu myös opettajan arviointiosaaminen. Niihin tulee sisällyttää osaamisen arviointia koskevat tavoitteet opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Erityisopettajan opinnot

Karvin mukaan asetuksessa kuvatut erityisopettajan opintojen tavoitteet erityispedagogisen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja taidoista sekä monipuolisista vuorovaikutustaidoista kattavat olennaisen osaamisen, jota tarvitaan erityisopettajan työssä. Karvi pitää tärkeänä tutkivan työotteen korostamista sekä opettajan ammattietiikan syvällistä ymmärtämistä.

Opinto-ohjaajan opinnot

Karvi näkee, että opinto-ohjaajan opintojen osalta 19 d §:ssä ehdotetut tavoitteet kattavat ohjaustyössä tarvittavan osaamisen keskeiset osa-alueet. Ne antavat valmiuksia toimia erilaisissa opinto- ja uraohjaustehtävissä useissa toimintaympäristöissä. Opinto- ja uraohjaus edellyttää laaja-alaista ja monitieteistä osaamista sekä tutkivaa työotetta. Asetuksessa määritellyt tavoitteet luovat opinto-ohjaajan opintojen reunaehdot, joiden pohjalta korkeakoulut laativat opetussuunnitelmat ja täsmentävät osaamistavoitteita.

Opettajan pedagogiset opinnot

Karvi toteaa, että 19e §:ssä kuvatut opettajan pedagogisten opintojen tavoitteet pedagogisesta ja didaktisesta osaamisesta sekä monipuolisista vuorovaikutustaidoista kattavat opettajan työssä tarvittavan keskeisen osaamisen. Karvi pitää erityisen tärkeänä 19 e §:ssä kuvattua tavoitetta tutkivasta työotteesta, joka tukee opettajien valmiuksia vastata työn muuttuviin tarpeisiin.

Aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot

Karvin mukaan asetusluonnoksen 19f §:ssä ehdotetut tavoitteet sisältävät aineenopettajan koulutukseen kuuluvien opetettavan aineen kannalta keskeisen osaamisen Asetustekstiin tulee kuitenkin lisätä opettajan ammattietiikkaa ja oppimisen tukea koskevat tavoitteet. Aineenopettajan työssä tarvitaan osaamista ja kykyä suunnitella, ohjata, tukea ja arvioida moninaisten opiskelijoiden oppimista ja kasvua. Aineenopettajat toimivat kasvavien nuorten kanssa perusopetuksessa ja toisella asteella. Oppimisen tuen merkitys korostuu myös lukiokoulutuksessa. Lukiolain (714/2018, 28 §) mukaan opiskelijalla on oikeus oppimisen tukeen, jonka toteuttaminen edellyttää opetushenkilöstön yhteistyötä. Lukion opetussuunnitelmien perusteissa aineenopettajan tehtäväksi on määritelty tukiopetus. Karvin lukiouudistuksen arvioinnin mukaan aineenopettajat kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia opiskelijoiden tukemiseen (ks. Hellgren ym., 2024, Saarinen ym., 2025, Hellgren & Saarinen, julkaisu hyväksytty).

 

Lähteet

 

Hellgren, J. & Saarinen, J. (Tulossa 2026/2027). Puheenvuoro: Lisääntyneet oppimisen tuen tarpeet pakottavat lukioita uudistumaan. Julkaisussa Anssi Roiha & Pilvi Heinonen (toim.) Oppimisen tukea koskevassa julkaisussa. Ainedidaktisia tutkimuksia -sarja.

 

Hellgren, J., Saarinen, J., Marjanen, J., Lepola, L., Pullinen, H., Ahola, S, Engblom-Pelkkala, K., Eriksson, M., Fredriksson, P., Hynönen, I., Karjalainen, T. & Värri, K. (2024). Oppimisen tuki lukiokoulutuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 11:2024.

 

Kamppi, P., Rumpu, N., Huhtanen, M., Jokinen, M., Kartimo-Kröger, S., Roiha, A., Rämä, I. & Sjöström, M. (2024). Eriyttäminen ja joustavat opetusjärjestelyt osana oppimisen ja koulunkäynnin tukea perusopetuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 15:2024.

 

Kamppi, P., Huhtanen, M., Härmälä, M., Pusa, A.-M., Raitakari, J., Silverström, C., Taka-Eilola, T., Koivisto, J., Kärki, O., Lahtero, T., Toom, A. (Tulossa 2027). Pedagoginen johtaminen perusopetuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisematon arviointiraportti.

 

Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T. & Huhtanen, M. (2024). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2024.

 

Saarinen, J., Hellgren, J., Marjanen, J., Pullinen, H., Ahola, S., Engblom-Pelkkala, K., Eriksson Mikael, Fredriksson, P., Karjalainen, T. & Värri, K. (2025). Aineenopettajien ja opiskelijoiden näkemyksiä LOPS 2019-uudistuksen toteutumisesta lukion arjessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 2:2025.