Sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavien koulutusten läpäisy on korkeaa

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuussa 2026 Selvityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen tueksi -julkaisun (STM 2026). Julkaisun luvussa 4 on kirjoittamamme Sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavat koulutukset ja koulutusten sisällöt -osio (Huusko & Nurkka, 2026). Säännellyt ammatit jaetaan laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammatteihin [1 ]. Käymme läpi julkaisussa kaikki syksyllä 2024 sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammatteihin johtavat koulutukset, niiden keskeiset osaamistavoitteet ja sisällöt sekä uusien opiskelijoiden ja valmistuneiden lukumäärät. Lisäksi tarkastellaan uusien opiskelijoiden suorittamia mahdollisia aikaisempia alan koulutuksia sekä tyypillisiä alan jatko-opintoja. Aineistona on käytetty Vipusen tilastoja ja kyseisten koulutusten vastuuhenkilöiden kyselyvastauksia. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 350.) 

Sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavia koulutuksia toteutetaan Suomessa kahdeksassa yliopistossa ja 20 ammattikorkeakoulussa. Lisäksi osteopaattikoulutusta järjestetään yksityisissä oppilaitoksissa. Kiropraktikkokoulutusta ei järjestetä Suomessa. Lähihoitajan ja koulutetun hierojan koulutuksia järjestetään toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa. Yliopistoista monipuolisimmin eri sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavia koulutuksia tarjoavat Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot sekä ammattikorkeakouluista Metropolia Ammattikorkeakoulu. (mt., s. 569.)

Sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavat koulutukset muodostavat Suomessa laajan ja monipuolisen koulutuskokonaisuuden, jossa korostuu erityisesti korkeakoulutuksen osuus kaikista näistä koulutuksista sekä sairaanhoitajan (AMK) ja lähihoitajan koulutusten suuri määrä. Samaan säänneltyyn ammattiin johtavien koulutusten osaamistavoitteet ovat melko yhdenmukaisia eri korkeakouluissa. Koulutukset sisältävät runsaasti käytännön harjoittelua. Selvityksen tulokset osoittavat, että näiden koulutusten rakenteissa ja sisällöissä on kuitenkin vaihtelua. Koulutusten kehittämisessä on tärkeää huomioida koulutuksen jälkeiset urapolut ja opiskelijoiden moninaiset taustat. (mt., s. 574.)

Tarkastelimme selvityksessämme koulutuksissa aloittaneiden ja valmistuneiden määriä. Vipusen (2024) mukaan terveys- ja hyvinvointiala on suurin koulutusala ammattikorkeakouluissa uusien opiskelijoiden ja valmistuneiden tutkintojen lukumäärällä mitattuna. Säänneltyihin ammatteihin johtavien koulutusten vastuuhenkilöiden kyselyvastausten mukaan vuosina 2018–2024 näissä koulutuksissa aloitti keskimäärin noin 31 200 uutta opiskelijaa vuosittain. Samoina vuosina koulutuksista valmistui keskimäärin noin 20 700 opiskelijaa. Uusia opiskelijoita aloitti eniten lähihoitajan, sairaanhoitajan ja sosionomin koulutuksissa. Samoista koulutuksista myös valmistui eniten opiskelijoita. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 569.)

Tässä blogikirjoituksessa nostamme esiin joitakin selvityksen keskeisiä tuloksia sekä pohdimme tiettyjen säänneltyihin ammatteihin johtavien koulutusten läpäisyä. Tarkastelemme seuraavassa lähihoitajan, sairaanhoitajan, fysioterapeutin, sosionomin, lääkärin ja hammaslääkärin koulutusten läpäisyä ja pohdimme sitä, mitä läpäisyasteet kertovat koulutuksista. 

Lähihoitajakoulutuksesta valmistuminen on hieman hidastunut ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen

Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa koulutusta eli lähihoitajan tutkintoa tarjoavat useat kymmenet ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Koulutus on laajuudeltaan 180 osaamispistettä (osp). Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen ammatillisen koulutuksen kestoa ei ole määritelty vuosina, vaan koulutus on osaamisperustaista. Tämä tarkoittaa, että tutkinnon suorittaminen kestää yleensä 1,5–3,5 vuotta, vaikka tutkinnon perusteet ovat kaikille samat. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 503.) Kun tarkastellaan lähihoitajakoulutuksen läpäisyä, kolmen vuoden päästä koulutuksen aloittamisesta keskimäärin yli 60 prosenttia opiskelijoista oli valmistunut (ks. taulukko 1). Neljän vuoden päästä opintojen aloittamisesta keskimäärin 70 prosenttia opiskelijoista oli valmistunut. 

TAULUKKO 1. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon eli lähihoitajatutkinnon aloittaneiden tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2014–2020 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Vuosina 2014–2017 aloittaneissa tutkinnon suorittaneiden osuus oli systemaattisesti hiukan korkeampi kuin vuosina 2018–2020 aloittaneilla. Vuosina 2014–2017 aloittaneista noin 63–66 prosenttia oli valmistunut kolmessa vuodessa, kun vuosina 2018–2020 heidän osuutensa laski 57–59 prosenttiin. Vuosina 2014–2016 aloittaneista neljässä vuodessa oli valmistunut noin 72 prosenttia, mutta vuosina 2018–2019 aloittaneista oli valmistunut keskimäärin 65 prosenttia. Vuosina 2019–2020 aloittaneiden valmistumiseen vaikutti pitkään jatkunut COVID-19-pandemia. 

Useat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat tarvitsevat tutkinnon tavoiteaikaan yhden lisävuoden valmistuakseen

Kun tarkastellaan ammattikorkeakouluista tavoiteajassa (3,5 vuotta) valmistuneita ja vuoden heitä pitempään opiskelleita, huomataan, että yksi lisävuosi lisää opintojen läpäisyä (ks. kuvio 1) tietyissä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksissa (sosionomi, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja).

KUVIO 1. Opintojen läpäisy lukuvuosina 2002–2020 aloittaneilla sosionomi-, fysioterapeutti- ja sairaanhoitajaopiskelijoilla tavoiteajassa sekä vuosi sen jälkeen Vipusen (2025) mukaan

Esimerkeiksi valituissa sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavissa ammattikorkeakoulututkinnoissa (sosionomi, fysioterapeutti ja sairaanhoitaja) läpäisy oli parantunut selvästi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Tavoiteajassa (3,5 vuotta) valmistuvien osuus on noussut 2000-luvun alun noin 40–50 prosentista noin 55–60 prosenttiin vuoden 2020 loppuun mennessä. Kun tavoiteaikaan lisätään yksi lisävuosi, valtaosa (65–80 %) opiskelijoista oli valmistunut. Koulutusten väliset erot olivat melko pieniä: sosionomi- ja fysioterapeuttikoulutuksissa läpäisy oli muutamina vuosina hieman korkeampaa kuin sairaanhoitajakoulutuksen läpäisy. Viimeisimmissä aloitusryhmissä näkyi hienoinen läpäisyn lasku, mikä todennäköisesti liittyi COVID-19-pandemian aiheuttamiin muutoksiin opetuksessa, harjoitteluissa ja opiskelijoiden jaksamisessa. Kokonaisuutena tarkasteltuna kolmen eri koulutuksen läpäisy oli kehittynyt hyvin samansuuntaisesti ja suurin osa opiskelijoista on valmistunut neljässä ja puolessa vuodessa opintojen aloittamisesta. 

Sairaanhoitajan (AMK) koulutusta tarjotaan Suomessa 20 ammattikorkeakoulussa sekä Högskolan på Ålandissa. Suurin sairaanhoitajien kouluttaja on tällä hetkellä Laurea-ammattikorkeakoulu. Laajuudeltaan 210 opintopisteen sairaanhoitajan tutkinnon suorittamisen tavoiteaika on 3,5 vuotta. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 458.) Sairaanhoitajakoulutuksen läpäisyaikoja esittelevä taulukko osoittaa, että tutkinnon suorittaminen on pitkällä aikavälillä tehostunut (ks. Taulukko 2). 2000-luvun alussa tavoiteajassa (3,5 vuodessa) oli valmistunut 41–46 prosenttia opiskelijoista, mutta vuosina 2016–2017 aloittaneista tavoiteajassa valmistuneiden osuus nousi 59 prosenttiin. Myös pidemmillä aikaväleillä kehitys oli samansuuntaista: korkeintaan kuudessa vuodessa valmistuneiden osuus oli noussut 73–81 prosenttiin.

TAULUKKO 2. Sairaanhoitajakoulutuksessa tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2002–2020 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Valtaosa sairaanhoitajaopiskelijoista valmistuu varsin korkealla todennäköisyydellä kuudessa vuodessa opintojen aloittamisesta. Vipusen (2025) mukaan 10 vuoden päästä sairaanhoitajakoulutuksen aloittamisesta oli valmistunut 78–83 prosenttia ja 15 vuoden päästä 80–84 prosenttia aloittaneista. Viimeisimpien aloitusvuosien eli vuosien 2018–2020 hienoinen lasku sairaanhoitajien tavoiteajassa valmistumisessa liittynee COVID-19-pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin. Kokonaisuutena sairaanhoitajatutkinnon läpäisy on pysynyt vahvana ja vakaana lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla.

Fysioterapeutin (AMK) koulutusta järjestetään Suomessa 14 ammattikorkeakoulussa. Suurin fysioterapeuttien kouluttaja on tällä hetkellä LAB-ammattikorkeakoulu. Fysioterapeutin koulutuksen suorittamisen tavoiteaika on 3,5 vuotta ja se sisältää 210 opintopistettä. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 381.) Kun tarkastellaan fysioterapiakoulutuksen läpäisyä, huomataan, että opiskelijoiden tutkinnon suorittamisaika oli nopeutunut selvästi vuosien 2002–2020 aikana (ks. Taulukko 3). 

TAULUKKO 3. Fysioterapiakoulutuksessa tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2002–2020 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Fysioterapiakoulutuksen läpäisy oli nopeutunut, ja yhä suurempi osuus opiskelijoista oli valmistunut tavoiteajassa tai hieman sen yli. Vuosina 2003–2009 noin 43–50 prosenttia opiskelijoista suoritti tutkinnon tavoiteajassa eli 3,5 vuodessa, kun taas kuuden vuoden päästä valmistuneiden osuus oli tyypillisesti 78–82 prosenttia. Vuonna 2016 aloittaneiden valmistumisen nopeus ja kokonaisläpäisy olivat nousseet aikaisempiin vuosiin verrattuna: 3,5 vuoden kohdalla oli valmistunut jo 63 prosenttia ja kuuden vuoden päästä aloittamisesta 87 prosenttia opiskelijoista. Viimeisimpinä vuosina kehitys on entisestään vahvistunut. Vuonna 2018–2019 aloittaneista jo 70 prosenttia oli valmistunut 3,5 vuodessa ja 85 prosenttia 4,5 vuodessa.

Vipusen (2025) mukaan 80–87 prosenttia fysioterapeuttikoulutuksen aloittaneista oli valmistunut kymmenen vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta, eikä valmistumisaste tämän jälkeen enää noussut. Valmistuminen on nopeutunut ja vakiintunut vuosina 2002–2020 yhä korkeammalle tasolle. Tämä viittaa siihen, että koulutusrakenteet, opiskelijoiden ohjaus sekä opintojen sujuvuutta tukevat käytännöt ovat kehittyneet, mikä näkyy myönteisesti tutkintojen läpäisyajoissa.

Kolmantena esimerkkinämme sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavista ammattikorkeakoulututkinnoista on sosionomin koulutus. Sosionomin koulutusta järjestetään 20 ammattikorkeakoulussa. Suurin sosionomien kouluttaja on tällä hetkellä Diakonia-ammattikorkeakoulu. Koulutuksen tavoiteaika on 3,5 vuotta, ja se sisältää 210 opintopistettä. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 561.) Suurin osa sosionomiopiskelijoista suorittaa tutkinnon neljässä vuodessa (ks. Taulukko 4). 

TAULUKKO 4. Sosionomikoulutuksessa tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2002–2020 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Vuosina 2002–2009 aloittaneista sosionomiopiskelijoista 55–64 prosenttia oli valmistunut neljässä vuodessa, kun taas kuudessa vuodessa oli valmistunut 75–80 prosenttia opiskelijoista. Vuosina 2010–2020 aloittaneiden valmistuminen oli hieman nopeutunut, sillä esimerkiksi vuosina 2017–2018 aloittaneista 59 prosenttia oli valmistunut tavoiteajassa ja 78 prosenttia oli suorittanut tutkinnon 4,5 vuodessa. 

Sosionomien valmistumisprosentit ovatkin hitaasti nousseet lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla. Osa opiskelijoista ei saavuta tutkintoa kuudessa vuodessa alkuperäisessä tutkintolajissa eli siinä tutkintokoulutuksessa, missä alun perin aloitti opintonsa. Tämä viittaa siihen, että osa opiskelijoista jatkaa opintoja pidempään eri syiden takia tai siirtyy toiselle alalle. Vipusen (2025) mukaan 10 vuoden päästä aloittamisesta 80–83 prosenttia opiskelijoista oli valmistunut, minkä jälkeen valmistumisasteet eivät enää kovin paljon nousseet. 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen läpäisy on erittäin korkeaa

Lääketieteen lisensiaatin koulutusta tarjotaan Helsingin, Itä-Suomen, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Koulutuksen laajuus on 360 opintopistettä ja kesto kuusi vuotta. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 415.) Kun tarkastellaan lääketieteen lisensiaatin koulutuksen läpäisyä, huomataan, että tutkinnon suorittaminen painottuu hiukan tavoiteajan ylittäviin opintoaikoihin (ks. taulukko 5). Opinnot aloittaneista noin puolet (55 %) oli valmistunut kuudessa vuodessa, mutta kahdeksassa vuodessa opintojen läpäisy oli lähes kaikissa aloittaneissa ryhmissä jo 90 prosenttia. Seitsemässä vuodessa valtaosa (85 %) opiskelijoista oli suorittanut tutkinnon, ja 8,5 vuodessa valmistumismäärät olivat kohonneet jo 91–96 prosenttiin. 

TAULUKKO 5. Lääketieteen lisensiaatin koulutuksessa tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2001–2017 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Lääketieteen opintojen kokonaisläpäisy oli erittäin korkeaa, vaikka valmistuminen tavoiteajassa vaihteli hiukan vuosittain. Lääketieteen opiskelijat valmistuivat suurella todennäköisyydellä, vaikka nimellistä opintoaikaa pidemmät opiskeluajat olivatkin yleisiä. Uusimmat vuoden 2023 luvut vahvistivat tämän kehityksen.

Viimeisenä tarkastellaan hammaslääketieteen lisensiaatin opintojen läpäisyä. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutusta tarjotaan Helsingin, Itä-Suomen, Oulun ja Turun yliopistoissa. Koulutuksen laajuus on 330 opintopistettä ja opintojen tavoiteaika 5,5 vuotta. (Huusko & Nurkka, 2026, s. 387.) Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutuksessa tutkinnon suorittaminen oli pitkällä aikavälillä tasaista ja kokonaisläpäisy pysyi korkeana (ks. Taulukko 6). 

TAULUKKO 6. Hammaslääketieteen lisensiaatin koulutuksessa tutkinnon suorittaminen lukuvuosina 2001–2017 aloittaneista opiskelijoista, uusin tieto saatavilla vuodelta 2023 (Vipunen 2025)

Vuosina 2001–2017 opintonsa aloittaneista hammaslääketieteen opiskelijoista suuri osa oli valmistunut kuudessa (60–78 %) tai kuudessa ja puolessa vuodessa (67–85 %). Kuudessa vuodessa opintojen aloittamisesta oli valmistunut keskimäärin 67 prosenttia kaikista aloittaneista ja kuudessa ja puolessa vuodessa jo 77 prosenttia aloittaneista. Seitsemässä vuodessa opinnot oli suorittanut keskimäärin jo 84 prosenttia aloittaneista. 

Valtaosa hammaslääketieteen vuosikursseista saavutti 90 prosentin valmistumistason 7,5–8 vuodessa opintojen aloittamisesta, ja viimeistään 8,5 vuodessa valmistumisaste oli useimmissa aloitusvuosissa jo 90–96 prosenttia. Vuosina 2011–2013 aloittaneet olivat valmistuneet muita vuosikursseja harvemmin kuudessa vuodessa, mutta heidän myöhempi opintojen läpäisynsä saavutti muiden vuosikurssien tason.

Hammaslääketieteen opinnot etenivät erittäin hyvin ja opiskelijat valmistuivat ammattiin. Lähes kaikki opiskelijat olivat suorittaneet tutkinnon alkuperäisessä tutkintolajissa viimeistään kahdeksan vuoden aikana aloittamisesta. Uusimmat tiedot vahvistavat läpäisyn pysyneen johdonmukaisesti korkeana koko tarkastelujakson ajan.

Lopuksi: läpäisy ei parane tai heikkene itsestään

Tässä blogissa opintojen läpäisyä tarkasteltiin lähihoitajan, sairaanhoitajan, fysioterapeutin, sosionomin sekä lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuksissa. Tulokset osoittavat, että erityisesti ammattikorkeakoulututkintojen läpäisy on pitkällä aikavälillä selvästi parantunut: merkittävä osa opiskelijoista oli valmistunut joko tavoiteajassa tai vuosi sen jälkeen. Lähihoitajakoulutuksessa opintojen suorittaminen oli hiukan hidastunut vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen. Monissa koulutuksissa COVID-19-pandemia näkyi läpäisyn lievänä heikentymisenä viimeisinä tarkasteluvuosina. 

Lääketieteen ja hammaslääketieteen koulutuksissa opintojen läpäisy on kansallisesti korkeaa. Valtaosa opiskelijoista oli suorittanut tutkinnon tavoiteajassa tai muutaman lisävuoden viiveellä. Molemmissa koulutuksissa opintojen läpäisy oli noussut 7–8 vuodessa opintojen aloittamisesta noin 90 prosenttiin, ja useimmilta vuosikursseilta oli valmistuttu viimeistään 8,5 vuodessa. Pitkät mutta varmat opintopolut ovatkin näille koulutusaloille tyypillisiä, ja uusimmat tiedot osoittavat läpäisyn pysyneen korkealla koko tarkastelujakson ajan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiettyihin säänneltyihin ammatteihin johtavien koulutusten läpäisyä koskevat tulokset saavat pohtimaan, mihin suuntaan koulutusjärjestelmän rakenteet ja oppimisympäristöt ovat kehittymässä. Ammattikorkeakoulujen parantunut läpäisy viittaa siihen, että pitkäjänteinen kehittäminen, kuten opintojen henkilökohtaistaminen, ohjauksen vahvistaminen ja opintopolkujen joustavoittaminen, saa opiskelijat valmistumaan nopeammin kuin aikaisempina vuosina. Vaikka opintojen eteneminen ei ole suoraviivaista, suuri osa opiskelijoista valmistuu aikaisempaa varmemmin tavoiteajoissa, mihin myös ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli selvästi ohjaa. Tämä on myönteinen viesti työelämän kannalta: työelämä saa valmistuneita aiempaa enemmän ja tasaisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon eri tehtäviin.

Lähihoitajakoulutuksen aiempaa hiukan pidemmät suoritusajat ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen muistuttavat siitä, että rakenteelliset uudistukset näkyvät opiskelijoiden arjessa viiveellä ja joskus yllättävilläkin tavoilla. Kun vastuu oppimisesta, työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta ja arvioinnista järjestettiin uudelleen, osa opiskelijoista saattoi jäädä ilman tarvitsemaansa tukea. Tämä luo tarvetta vahvistaa ohjausta ja selkeyttää koulutuksen toteutusta, jotta hyvä tarkoitus eli joustavammat opintopolut ei käänny opiskelijoiden ja lähihoitajia tarvitsevan työelämän kannalta hankalaksi.

COVID-19-pandemian vaikutus läpäisykehitykseen hienoisena notkahduksena oli odotettua, mutta muistuttaa siitä, miten haavoittuvaa opintojen eteneminen on äkillisille muutoksille. Etäopetukseen siirtyminen, harjoittelujen viivästykset sekä arjen epävarmuus vaikuttivat erityisesti aloihin, joilla käytännön osaamisen kerryttäminen on olennaista. Samalla pandemia kuitenkin vauhditti digipedagogiikan kehittämistä ja hyödyntämistä, mikä on voinut vahvistaa tulevaa läpäisykehitystä.

Lääketieteen ja hammaslääketieteen opinnot ovat kestoltaan pitkiä, mutta niiden läpäisy on hyvä. Opintojen kestoa selittävät ennen kaikkea koulumainen, ryhmässä etenevät opinnot, tutkintojen laajuus sekä kliinisen harjoittelun asettamat vaatimukset, eivätkä niinkään opiskelijoiden etenemiseen liittyvät vaikeudet. Korkea valmistumisaste osoittaa, että opiskelijavalinnassa on saatu rekrytoitua motivoituneet opiskelijat koulutuksiin, tuki on oikea-aikaista ja opiskelijat ovat sitoutuneet opintoihinsa. Vaikka opintoajat venyvät tyypillisesti hiukan tavoiteajan yli, tilanne on vakaa ja ennakoitava eli sellainen, jota moni muukin koulutus tavoittelee.

Tarkastelemiemme koulutusten kehityskuluista voidaan päätellä, että läpäisy ei parane tai heikkene itsestään, vaan se heijastaa opetuksen laadun, ohjauksen, opiskelijavalintojen ja koulutuspoliittisten muutosten yhteisvaikutusta. Kun läpäisyä tarkastellaan noin 20 vuoden aikana, voidaan tunnistaa, mikä koulutuksissa toimii ja missä on vielä kehitettävää. Tätä tietoa voidaan käyttää päätöksenteossa, kuten ohjausresurssien kohdentamisessa, koulutusmallien kehittämisessä ja osaajatarpeiden ennakoinnissa.

Lähteet

Huusko, M. & Nurkka, N. (2026). Sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin johtavat koulutukset ja koulutusten sisällöt. Teoksessa Selvityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarja 2026: 2, 350–595.

STM (2026). Selvityksiä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistuksen tueksi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisusarja 2026: 2. Helsinki. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/e7d88ef4-0750-46aa-bb6d-78a1e7c7e67f/content 

Vipunen (2025). Opetushallinnon tilastopalvelu. https://vipunen.fi/fi-fi 

• 1:

  Selvitys koskee seuraavia laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammatteihin johtavia koulutuksia: 

   - terveydenhuolto (laillistetut ammatit): erikoishammaslääkäri, erikoislääkäri, farmaseutti, fysioterapeutti, hammaslääkäri, hammasteknikko, kätilö, laboratoriohoitaja, lääkäri, optikko, proviisori, psykologi, puheterapeutti, ravitsemusterapeutti, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, suuhygienisti, terveydenhoitaja, toimintaterapeutti

   - terveydenhuolto (nimikesuojatut ammatit): apuvälineteknikko, jalkaterapeutti, kiropraktikko, koulutettu hieroja, lähihoitaja, naprapaatti, osteopaatti, psykoterapeutti, sairaalafyysikko, sairaalageneetikko, sairaalakemisti, sairaalamikrobiologi, sairaalasolubiologi

   - sosiaalihuolto (laillistetut ammatit): geronomi, kuntoutuksen ohjaaja, sosiaalityöntekijä, sosionomi

   - sosiaalihuolto (nimikesuojatut ammatit): lähihoitaja, lähihoitajan tutkintoa edeltäneen kouluasteisen tutkinnon suorittaneet kodinhoitaja ja kehitysvammaistenhoitaja.