3.2 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden strateginen kehittäminen
Auditointihaastatteluiden mukaan koulutusten laadunhallinnan keskeinen vahvuus on toiminnan kehittämisen ketteryys. Xamkilla on avoin ja kehittämissuuntautunut toimintakulttuuri. Auditointihaastatteluiden ja itsearviointiraportin perusteella koulutuksen laadunhallinnan systemaattisuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää. Itsearviointiraportissa todetaan avoimesti, että koulutusten arviointi toteutuu hajautetusti eikä korkeakoululla ole vielä ESG:n periaatteiden mukaista yhtenäistä arviointimallia. Auditointiryhmä suosittelee Xamkia ottamaan käyttöön koulutusten säännöllisen arviointimallin mahdollisimman pian.
Auditointihaastatteluiden mukaan Xamk varmistaa ja kehittää koulutuksen laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta pääosin toimivasti ja monipuolisesti. Erityisiä vahvuuksia ovat vahva työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö, laaja pedagoginen kehittämisohjelma sekä nopea reagointi opiskelijapalautteisiin ja havaittuihin koulutuksen laatuongelmiin. Ongelmia ei auditointihaastatteluiden mukaan peitellä. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään monikanavaista palautejärjestelmää, tulos- ja seurantatietoa sekä aktiivista vuoropuhelua opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Työelämäyhteydet ovat käytännönläheisiä ja laajoja. Koulutukseen liittyy runsaasti harjoittelua, opinnäytetöitä, projektitöitä ja yritysyhteistyötä. Xamk osallistuu myös aktiivisesti alueellisiin kehittämisverkostoihin.
Xamkin pedagoginen kehittämisohjelma valmistui vuosien 2025–2026 vaihteessa. Pedagoginen kehittämisohjelma muodostaa vahvan strategisen viitekehyksen koulutuksen kehittämiselle. Pedagogisessa ohjelmassa korostuvat opiskelijalähtöisyys, yhteisöllinen oppiminen, kansainvälisyys, digitalisaatio sekä kestävän kehityksen tavoitteet. Auditointihaastatteluiden perusteella pedagogisen kehittämisen strateginen taso on hyvin mietittyä ja valmisteltu osallistavasti. Pedagoginen kehittämisohjelma on alkanut myös ohjata koulutusten kehittämistä käytännössä. Sitä hyödynnetään yksiköiden painopisteiden valinnassa, työaikasuunnittelussa, osaamisen kehittämisessä, ohjauksen ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa sekä TKI-toiminnan integroitumisessa koulutukseen sekä jatkuvan oppimisen kehittämisessä.
Auditointihaastatteluissa kuvataan pedagogisen kehittämisohjelman toimeenpanon käynnistymistä ja todetaan sen etenevän eri yksiköissä eri tavoin. Linjaukset konkretisoituvatkin eri tavoin eri koulutusten arjessa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan kehittämisohjelman toteuttamisen yhtenäinen eteneminen olisi tavoiteltavaa sekä vaikuttavuuden varmistamiseksi että opiskelijoiden oppimiskokemuksen, ohjauksen, yhteisöllisyyden tuen, työelämäyhteyksien sekä kansainvälistymismahdollisuuksien toteutumiseksi riittävän yhdenvertaisesti eri koulutuksissa ja niiden eri toteutusmuodoissa.
Koulutuksen palautetietoa kerätään runsaasti eri lähteistä, mutta koulutuksen palautetiedon hyödyntämisessä ja kattavuudessa on kuitenkin haasteita. Opettajien keräämän palautteen, opintojaksopalautteiden ja uraseurantakyselyiden vastausprosentit ovat matalia, mikä heikentää palautetiedon edustavuutta ja niiden vaikuttavuusarvioinnin luotettavuutta. Auditointihaastatteluissa ilmeni konkreettisia esimerkkejä palautteeseen reagoimisesta. Palautteista tehtyjä yhteenvetoja käsitellään kehittämisfoorumeissa, opetuksen johtoryhmässä ja niiden pohjalta sovitaan toimenpiteistä. Auditointihaastatteluiden mukaan kehittämistä tehdään palautteiden perusteella, välillä tosin asioiden luonteen vuoksi viiveellä. Esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden kieliosaamiseen liittynyt työelämäpalaute on johtanut kieliopintojen siirtämiseen aiempaan vaiheeseen tutkintoa. Kehittäminen keskittyy kuitenkin yksittäisiin korjaaviin toimenpiteisin, joiden vaikutusten seurannasta ole näyttöä. Auditointiryhmän mukaan strategisten tavoitteiden pitkäjänteistä seurantaa, ennakointia ja vaikuttavuuden arviointia tuleekin vahvistaa.
Alueellisen vaikuttavuuden merkitys on Xamkille tärkeää. Itsearviointiraportin mukaan keskeiset koulutuksen vaikuttavuuden mittarit ovat valmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen alueelle. Myös auditointivierailulla koulutuksen vaikuttavuuden merkitys alueille korostuu.