1 Auditoinnin lähtökohdat, kriteerit ja toteutus
Korkeakoulujen auditointien keskeisenä lähtökohtana on korkeakoulujen lainsäädäntöjen määrittelemät tehtävät sekä korkeakoulun vastuu omasta toiminnasta ja sen laadusta. Yliopistolaissa (558/2009) ja ammattikorkeakoululaissa (932/2014) ovat velvoittavat säädökset korkeakoulujen osallistumisesta toimintansa ja laatujärjestelmiensä ulkopuoliseen arviointiin säännöllisesti sekä arviointien tulosten julkisuudesta.
Kansallisen lainsäädännön vaatimusten lisäksi auditoinneissa on vahva eurooppalainen ulottuvuus. Auditointeihin on integroitu korkeakoulutuksen yhteiset eurooppalaiset laadunvarmistuksen periaatteet Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education (ESG, 2015).
Karvin korkeakoulujen auditointeja ohjaavat kehittävän arvioinnin periaatteet. Auditoinnilla tuetaan korkeakoulujen oman toiminnan kehittämistä ja siinä huomioidaan korkeakoulujen erityispiirteet, profiili ja tavoitteet. Kehittävässä arvioinnissa huomioidaan sekä auditoinnin prosessi että lopputulos, ja siinä korostuvat luottamus, osallisuus ja arvostava suhtautuminen arvioinnin kohteeseen. Auditoinnissa korkeakoulu ja auditointiryhmä tunnistavat korkeakoulun toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Auditoinnin tehtävänä on
- varmistaa, että korkeakoulut ylläpitävät ja kehittävät toimintansa laatua, ja tukea korkeakoulujen toiminnan jatkuvaa, kokonaisvaltaista ja pitkäjänteistä kehittämistä
- varmistaa, että korkeakoulun laatutyö vastaa eurooppalaisia laadunvarmistuksen periaatteita (ESG)
- tukea korkeakoulujen strategista johtamista, oman profiilin ja ydintehtävien tavoitteiden toteutumista
- tuottaa tietoa korkeakoulujen toiminnasta ja niiden laadun kehittämisestä sidosryhmille.
Auditoinnin tavoitteena on
- tukea suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta, auttaa korkeakouluja tunnistamaan vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä tukea korkeakoulujen ennakointi- ja muutosvalmiutta
- edistää ja tukea laadukkaan koulutuksen, tutkimuksen tai TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminnan suunnittelua, toteutusta, arviointia ja kehittämistä sekä yhteiskunnallista vaikuttavuutta
- edistää ja tukea korkeakouluyhteisöjen hyvinvointia, yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja avoimuutta
- kannustaa korkeakouluja kansainvälisyyteen, yhteistyöhön ja vastuulliseen toimintaan
- edistää korkeakoulujen toiminnan kehittämistä levittämällä hyviä toimintatapoja.
Auditoinnin arviointialueet ja kriteerit
Auditoinnissa ulkoinen auditointiryhmä arvioi korkeakoulujen toimintaa suhteessa kansallisiin kriteereihin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun auditoinnissa sovellettiin Korkeakoulujen auditoinnit 2025–2030 pilottivaiheen auditointikäsikirjaa, jossa on kuvattu myös hyvän tason kriteerit.
Auditoinnissa on kaksi arviointialuetta:
- Arviointialue I Strateginen johtaminen laatujärjestelmän avulla
- Arviointialue II Oppimista edistävä opetus ja ohjaus
Auditointiryhmä arvioi arviointialueet I ja II kokonaisuuksina ja käyttää arviointiasteikkoa erinomainen, hyvä, tyydyttävä ja riittämätön. Arviointialueiden I ja II tulee olla vähintään tasolla tyydyttävä, jotta korkeakoulu läpäisee auditoinnin.
Erinomainen
Erinomaisella tasolla korkeakoulu täyttää kaikki hyvän tason kriteerit ja on lisäksi tehnyt arviointialueella strategista, pitkäjänteisestä ja tuloksellista kehittämistä. Korkeakoulun toiminnan kehittämisestä on hyötyä sekä korkeakoululle että sen sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Korkeakoulussa on innovatiivinen ja laajasti osallistava toimintakulttuuri, jossa monipuolista tietoa hyödynnetään johtamisessa ja kehittämisessä. Korkeakoulu toimii esimerkkinä muille korkeakouluille kansallisesti tai kansainvälisesti.
Hyvä
Hyvä taso on kuvattu arviointialueiden I ja II osalta auditointikäsikirjassa.
Tyydyttävä
Tyydyttävällä tasolla korkeakoulun toiminta täyttää osittain hyvän tason kriteerit, mutta joillakin osa-alueilla on selkeitä kehittämistarpeita, jotka edellyttävät toimenpiteitä hyvän tason saavuttamiseksi.
Riittämätön
Riittämättömällä tasolla toiminnan laadussa on vakavia puutteita tai korkeakoulun toimintatavat ylläpitää ja kehittää toiminnan laatua ovat puutteelliset.
Auditoinnin toteutus
Auditointi perustui korkeakoulun toimittamaan itsearviointiraporttiin liitteineen, Karvin kokoamaan tilastoaineistoon, auditointiryhmän pyytämään lisäaineistoon sekä auditointiryhmän vierailuun korkeakoulussa 22. ̶ 23.4.2026.
Päätöksen auditoinnin läpäisystä teki Karvin yhteydessä toimiva korkeakoulujen arviointijaosto auditointiryhmän laatimaan raporttiin perustuen.
Auditointiryhmä
Auditoinnin toteutti nelihenkinen auditointiryhmä:
- rehtori, toimitusjohtaja, professori, TkT, ST h.c. Mika Hannula, Tampereen ammattikorkeakoulu (puheenjohtaja)
- ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö, MMM Tuomas Kara, UPM Metsä
- opiskelija Sanja Laitinen-Lindelöf, Diakonia-ammattikorkeakoulu
- koulutuspäällikkö, HTT Anu Pruikkonen, Lapin ammattikorkeakoulu.
Auditoinnin projektipäälliköinä toimivat Mira Huusko ja Nikolas Bursiewicz Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta.
Auditoinnin keskeiset vaiheet ja aikataulu
| Auditoinnin vaihe | Ajankohta |
|---|---|
| Karvin ja Xamkin välinen sopimusneuvottelu | 1.9.2025 |
| Auditointiryhmän nimeäminen | 24.10.2025 |
| Itsearviointiraportin toimittaminen | 28.1.2026 |
| Auditointiryhmän ja korkeakoulun johdon aloitustapaaminen | 4.3.2026 |
| Keskustelutilaisuus korkeakoulussa | 30.3.2026 |
| Auditointivierailu | 22. ̶ 23.4.2026 |
| Korkeakoulujen arviointijaoston päätös auditoinnin tuloksesta | 25.8.2026 |
| Raportin julkaiseminen | 25.8.2026 |
| Auditoinnin päätösseminaari | 3.9.2026 |
| Xamkin tulee raportoida kriteerin ”Korkeakoulu arvioi koulutusohjelmiaan säännöllisesti” edistymisestä Karville | 25.8.2027 |
| Auditoinnin seuranta | syksy 2028 |