4. Tulokset
Osaamisen eriytyminen peruskoulussa ja toisen asteen valinta
Tässä luvussa tarkastellaan oppilaiden osaamisen eriytymistä peruskoulun aikana ja osaamisen yhteyttä toisen asteen koulutusvalintoihin. Aineistona on Karvin ja OPH:n keräämä matematiikan pitkittäisaineisto (n = 3 502) yhdistettynä Tilastokeskuksen aineistoista poimittuihin tietoihin oppilaan toisen asteen valinnasta ja huoltajan sosioekonomisesta taustasta.
Kuviossa 1 esitetään oppilaiden siirtymät osaamisryhmien välillä 3., 6. ja 9. luokalla sekä siirtymät toisen asteen koulutukseen. Osaamisryhmät perustuvat oppilaiden osoittamaan osaamiseen matematiikan oppimistulosarvioinneissa sekä opettajien antamiin arvosanoihin matematiikassa ja äidinkielessä. Suhteelliset osuudet kuvaavat sitä, kuinka suuri osuus kunkin osaamisryhmän oppilaista siirtyi kuhunkin seuraavan luokka-asteen osaamisryhmään tai yhdeksännen luokan päätteeksi toisen asteen koulutuspolulle. Virtausten paksuus on suhteessa oppilaiden määrään. Esimerkiksi ylimpään osaamisryhmään 9. luokalla kuuluneista 80,3 % siirtyi lukioon, kun taas alimpaan osaamisryhmään kuuluneista 82,9 % siirtyi ammatilliseen perustutkintoon.
Kuviosta 1 havaitaan, että oppilaiden sijoittuminen osaamisryhmiin oli peruskoulun aikana verraten pysyvää. Esimerkiksi ne noin kaksi kolmannesta oppilaista, jotka kolmannella luokalla olivat ylimmässä osaamisryhmässä, olivat siellä myös kuudennella luokalla. Kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä vastaava osuus oli jopa neljä viidestä. Sama pysyvyys pätee myös alimpaan kolmannekseen. Liikettä tapahtui etenkin keskiryhmästä alempiin ja ylempiin osaamisryhmiin. Kuviosta havaitaan myös yhteys oppilaiden osaamisen ja toisen asteen valinnan välillä: mitä vahvempaa oli osaaminen, sitä useammin mentiin lukioon, kun taas heikommalla osaamisella päädyttiin vastaavasti ammatilliseen koulutukseen.
Oppilaiden osaamisen yhteyttä toisen asteen koulutusvalintoihin on havainnollistettu myös taulukossa 1. Koulutuspolkujen eriytyminen voidaan nähdä jo kolmannella luokalla: ylimmässä osaamisryhmässä kolmannella luokalla olleista yli kaksi kolmannesta päätyi lukio-opintoihin ja vastaavasti alimman osaamisryhmän oppilaista vastaava osuus päätyi ammatillisiin opintoihin. Yhteydet vahvistuivat systemaattisesti oppilaiden peruskoulun edetessä, ja esimerkiksi kuudennella luokalla vastaava osuus oli kolme neljännestä oppilaista.
TAULUKKO 1. Oppilaiden osaamisryhmät ja toisen asteen koulutusvalinta perusopetuksen vuosiluokilla 3, 6 ja 9 [1 ]
| 3. luokka | 6. luokka | 9. luokka | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osaamis-ryhmä | Lukio | Amm. pt | Kaksois-tutk. | Lukio | Amm. pt | Kaksois-tutk. | Lukio | Amm. pt | Kaksois-tutk. |
| Ylin | 68 % | 26 % | 6 % | 74 % | 19 % | 6 % | 80 % | 13 % | 7 % |
| Keski | 45 % | 47 % | 8 % | 45 % | 46 % | 8 % | 45 % | 45 % | 10 % |
| Alin | 26 % | 67 % | 7 % | 19 % | 75 % | 6 % | 12 % | 83 % | 5 % |
Oppilaiden sukupuoli ja huoltajien sosioekonominen asema oli yhteydessä siihen, mihin osaamisryhmään oppilaat sijoittuivat (regressiomallinnuksen tulosteet liitteissä 2 ja 3). Pojat sijoittuivat useammin alimpaan osaamisryhmään ja tytöt ylimpään (taulukko 2). Tämä yhteys vahvistui hieman kolmannen ja yhdeksännen luokan välillä.
TAULUKKO 2. Oppilaiden sukupuoli ja osaamisryhmä perusopetuksen vuosiluokilla 3 ja 9 [2 ]
| Sukupuoli | Osaamisryhmä | Osuus 3. lk (%) | Osuus 9. lk (%) |
|---|---|---|---|
| Poika | Alin | 38,7 | 40,4 |
| Keski | 31,6 | 31,9 | |
| Ylin | 29,7 | 27,6 | |
| Tyttö | Alin | 28 | 26,2 |
| Keski | 37,2 | 34,6 | |
| Ylin | 34,7 | 39,2 |
Myös huoltajien sosioekonominen tausta oli yhteydessä oppilaiden osaamiseen (taulukko 3). Ylempien toimihenkilöiden lapset esimerkiksi olivat yliedustettuina ylimmässä osaamisryhmässä ja työntekijöiden lapset alimmassa ryhmässä. Tämäkin yhteys näyttää voimistuneen kolmannen ja yhdeksännen luokan välillä.
TAULUKKO 3. Oppilaiden huoltajan sosioekonominen ja oppilaan osaamisryhmä perusopetuksen vuosiluokilla 3 ja 9 [3 ]
| Huoltajan sose | Osaamisryhmä | Osuus 3. lk (%) | Osuus 9. lk (%) |
|---|---|---|---|
| Yrittäjä | Alin | 37,2 | 32,8 |
| Keski | 35,4 | 35,6 | |
| Ylin | 27,5 | 31,7 | |
| Ylempi toimihenkilö | Alin | 24 | 19,1 |
| Keski | 33,4 | 32,7 | |
| Ylin | 42,6 | 48,2 | |
| Alempi toimihenkilö | Alin | 31,3 | 32,5 |
| Keski | 35,1 | 34,9 | |
| Ylin | 33,6 | 32,6 | |
| Työntekijä | Alin | 38,7 | 42,2 |
| Keski | 35,4 | 33 | |
| Ylin | 25,9 | 24,8 | |
| Työtön/Eläkeläinen | Alin | 46 | 52,5 |
| Keski | 30,4 | 26,9 | |
| Ylin | 23,6 | 20,5 |
Huoltajan sosioekonominen tausta on yhteydessä oppilaiden toisen asteen valintoihin myös sen jälkeen, kun oppilaan osaaminen on otettu huomioon (regressiomallinnuksen tulokset liitteessä 4). Esimerkiksi ylempien toimihenkilöiden lapset hakeutuvat lukioon huomattavasti useammin kuin esimerkiksi työntekijöiden tai työelämän ulkopuolella olevien lapset, vaikka oppilaiden osaaminen ja sukupuoli olisi huomioitu (ks. Taulukko 4). Lisäksi naiset hakeutuvat hieman miehiä useammin lukioon ja miehet ammatilliseen koulutukseen (ks. Taulukko 5).
TAULUKKO 4. Huoltajan sosioekonominen asema ja oppilaan toisen asteen koulutusvalinta [4 ]
| Huoltajan sose | Ammatillinen | Lukio | Kaksoistutkinto |
|---|---|---|---|
| Yrittäjä | 49 % | 42 % | 9 % |
| Ylempi toimihenkilö | 33 % | 61 % | 6 % |
| Alempi toimihenkilö | 46 % | 47 % | 7 % |
| Työntekijä | 57 % | 34 % | 9 % |
| Työtön/eläkeläinen | 56 % | 39 % | 5 % |
TAULUKKO 5. Oppilaan toisen asteen koulutusvalinta sukupuolen mukaan [5 ]
| Sukupuoli | Ammatillinen | Lukio | Kaksoistutkinto |
|---|---|---|---|
| Poika | 52 % | 44 % | 5 % |
| Tyttö | 42 % | 48 % | 10 % |
Koulutuspolku peruskoulun jälkeen ja sen yhteys sosioekonomiseen asemaan
Tässä luvussa käytetään Tilastokeskuksen aineistoja sen tarkastelemiseen (n = 2 918), kuinka toisen asteen koulutusvalinnat olivat yhteydessä oppilaiden korkea-asteen koulutusvalintaan ja opiskelun jälkeiseen sosioekonomiseen asemaan. Kuvion 2 virtauskaavioista näkyy, että ammatillisen perustutkinnon suorittaneista päätyi vain harva suorittamaan korkeakoulututkinnon. Yliopistossa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot olivat ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden joukossa harvinaisia (yhteensä 1,4 % oppilaista), ja 15,1 % oppilaista suoritti ammattikorkeakoulututkinnon.
Sama havainto pätee kaksoistutkinnon suorittaneisiin (Kuvio 4). Sen sijaan lukiolaisista (Kuvio 3) valtaosa suoritti korkea-asteen tutkinnon (AMK, YAMK, kandidaatti- tai maisteritutkinto) (73,2 %). Lähes yhtä moni ylemmän korkeakoulututkinnon (26,5 %) kuin ammattikorkeakoulututkinnon (32,4 %).
Kuvioista 2–4 nähdään myös, kuinka koulutus oli yhteydessä oppilaiden koulu-uran jälkeiseen sosioekonomiseen asemaan. Ammattikorkeakoulututkinnoista päädyttiin tyypillisesti alemmiksi toimihenkilöiksi, mutta myös ylempiä toimihenkilöitä oli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista monia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet toimivat useimmiten ylempinä toimihenkilöinä, kun taas pelkän ammatillisen koulutuksen tai kaksoistutkinnon suorittaneet työskentelivät tyypillisesti työntekijöinä tai alempina toimihenkilöinä.
Kuvioiden virtauskaaviot ovat luonteeltaan kuvailevia. Koulutuspolun yhteyttä myöhempään sosioekonomiseen asemaan tarkasteltiinkin tilastollisesti multinomiaalisen regression avulla. Koulutustaustan lisäksi malliin lisättiin selittäviksi tekijöiksi myös oppilaan sukupuoli ja huoltajan sosioekonominen asema. Regressiomallin taulukko löytyy liitteestä 1.Taulukoissa 1–3 esitetään mallin perusteella lasketut sosioekonomisten asemien prosenttiosuudet suhteessa eri taustamuuttujiin.
Taulukossa 6 tarkastellaan koulutuspolun yhteyttä sosioekonomiseen asemaan. Taulukko vahvistaa virtauskaavioiden havainnon koulutuksen ja sosioekonomisen aseman välisestä yhteydestä. Etenkin ylempi korkeakoulututkinto (yliopisto) ennusti vahvasti asemaa ylempänä toimihenkilönä ja ammattikorkeakoulusta päädyttiin pääsääntöisesti alemmiksi toimihenkilöiksi. Jos korkea-asteen koulutusta ei ollut, päädyttiin tyypillisesti työntekijäasemaan tai alemmiksi toimihenkilöiksi. Lukiolaisista moni tosin oli yhä opiskelija, mikä saattaa viitata siihen, että korkea-asteen opinnot olivat yhä kesken. Sama pätee myös yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon suorittaneisiin, joilla oli lukiotausta.
TAULUKKO 6. Koulutuspolun yhteys oppilaan myöhempään sosioekonomiseen asemaan [6 ]
| Toinen aste | Korkea-aste | Yrittäjä | Ylempi toimihenkilö | Alempi toimihenkilö | Työntekijä | Opiskelija | Eläkeläinen/ Työtön | n |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Lukio | Ylempi kk (yliopisto) | 2 % | 75 % | 16 % | 2 % | 1 % | 5 % | 358 |
| Alempi kk (yliopisto) | 1 % | 35 % | 23 % | 7 % | 31 % | 3 % | 154 | |
| AMK | 2 % | 29 % | 56 % | 4 % | 4 % | 5 % | 405 | |
| Ei kolmatta astetta | 5 % | 6 % | 36 % | 20 % | 25 % | 9 % | 333 | |
| Ammatil-linen pt | Ylempi kk (yliopisto) | 3 % | 70 % | 15 % | 4 % | 0 % | 7 % | 12 |
| Alempi kk (yliopisto) | 2 % | 37 % | 26 % | 20 % | 10 % | 5 % | 7 | |
| AMK | 3 % | 27 % | 53 % | 9 % | 1 % | 8 % | 223 | |
| Ei kolmatta astetta | 6 % | 5 % | 32 % | 40 % | 6 % | 11 % | 1221 | |
| Kaksois-tutkinto | Ylempi kk (yliopisto) | 5 % | 64 % | 22 % | 3 % | 1 % | 6 % | 1 |
| Alempi kk (yliopisto) | 3 % | 28 % | 30 % | 11 % | 25 % | 3 % | 5 | |
| AMK | 5 % | 21 % | 62 % | 5 % | 3 % | 5 % | 36 | |
| Ei kolmatta astetta | 9 % | 4 % | 38 % | 25 % | 17 % | 8 % | 163 |
Regressiomallissa vakioitiin oppilaan sukupuoli ja huoltajan sosioekonominen tausta. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, naisten ja miesten sosioekonomisessa asemassa on yhä joitakin kiinnostavia eroja (ks. taulukko 7). Esimerkiksi naisista suurempi osuus on alempia toimihenkilöitä ja miehistä hieman useampi ylempiä toimihenkilöitä. Toisaalta miehissä työntekijöiden osuus on suurempi kuin naisilla.
TAULUKKO 7. Oppilaan myöhempi sosioekonominen asema sukupuolen mukaan [7 ]
| Sukupuoli | Yrittäjä | Ylempi toimihenkilö | Alempi toimihenkilö | Työntekijä | Opiskelija | Eläkeläinen/ Työtön |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Nainen | 4 % | 17 % | 49 % | 14 % | 9 % | 7 % |
| Mies | 6 % | 24 % | 22 % | 31 % | 9 % | 10 % |
Huoltajien sosioekonomisen taustan yhteys oppilaan myöhempään sosioekonomiseen asemaan oli melko vähäinen sen jälkeen, kun koulutuspolku huomioitiin mallissa. Ylempien toimihenkilöiden lapset päätyvät hieman useammin ylemmiksi toimihenkilöiksi ja vastaavasti alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden lapset alemmiksi toimihenkilöiksi, vaikka oppilaiden oma koulutuspolku olisi vakioitu (ks. Taulukko 8). Yrittäjien lapsilla on hieman muita vahvempi taipumus päätyä yrittäjiksi.
TAULUKKO 8. Oppilaan myöhempi sosioekonominen asema huoltajan sosioekonomisen aseman mukaan [8 ]
| Huoltajan sose | Yrittäjä | Ylempi toimihenkilö | Alempi toimihenkilö | Työntekijä | Opiskelija | Eläkeläinen/ Työtön |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ylempi toimihenkilö | 3 % | 22 % | 34 % | 21 % | 11 % | 9 % |
| Yrittäjä | 12 % | 21 % | 34 % | 23 % | 6 % | 5 % |
| Alempi toimihenkilö | 4 % | 18 % | 38 % | 23 % | 9 % | 9 % |
| Työntekijä | 4 % | 20 % | 35 % | 24 % | 8 % | 9 % |
| Työtön/eläkeläinen | 2 % | 18 % | 31 % | 27 % | 10 % | 11 % |
-
1:
Osuudet on laskettu keskiarvona moni-imputoiduista aineistoista.
-
2:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4.
-
3:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteissä 3 ja 4.
-
4:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteessä 4.
-
5:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteessä 4.
-
6:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteessä 1.
-
7:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteessä 1.
-
8:
Osuudet perustuvat multinomiaalisen regressiomallin avulla laskettuihin ennustettuihin todennäköisyyksiin eivätkä suoraan aineistosta laskettuihin prosenttiosuuksiin. Mallin tulokset on esitetty liitteessä 1.