Työelämänäkökulmat ja arviointi vahvemmin osaksi korkeakoulujen opetussuunnitelmia

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut Opetussuunnitelmatyön kehittäminen korkeakouluissa -raportin, joka kokoaa yhteen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen näkemyksiä opetussuunnitelmatyön nykytilasta ja kehittämistarpeista.

Opetussuunnitelmatyön kehittäminen korkeakouluissa -julkaisu tarkastelee opetussuunnitelmatyön nykytilaa ja kehittämistarpeita suomalaisissa korkeakouluissa. Opetussuunnitelma määrittelee, millaista osaamista korkeakoulutuksen pitäisi tuottaa ja miten koulutuksen pitäisi vastaa yhteiskunnan, työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin tarpeisiin. Arvioinnin taustalla on Korkeakoulupedagogiikan tila ja uudistaminen -arvioinnissa esille tullut havainto, että opetussuunnitelmatyön prosesseja, osallistamisen tapoja ja arviointikäytäntöjä on tarpeen kehittää edelleen. Julkaisu perustuu kyseisen arvioinnin laajoihin kyselyaineistoihin, joihin vastasi 36 korkeakoulua ja yli 3 000 opettajaa.

Opetussuunnitelmatyö on henkilöstöä osallistavaa

Korkeakoulujen opetussuunnitelmia uudistetaan tyypillisesti yhdestä viiteen vuoden välein, mutta pieniä sisältö- ja toteutusmuutoksia tehdään vuosittain. Prosessia ohjaavat korkeakoulujen strategiat ja linjaukset. Opetussuunnitelmatyön toteutuksesta vastaavat tiedekunnat tai yksiköt yhteistyössä opettajien, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Tulosten mukaan opetussuunnitelmatyö on strategialähtöinen ja osallistava prosessi, jossa yhdistyvät pitkäjänteinen suunnittelu ja jatkuva kehittäminen. 

Valtaosa opettajista koki voivansa vaikuttaa opetussuunnitelmiin, mutta alle puolet (48 %) heistä arvioi, että heidän osaamistaan hyödynnetään monipuolisesti opetussuunnitelmatyössä. Työelämäyhteistyö nähtiin ammattikorkeakouluissa selvästi kiinteämpänä osana opetussuunnitelmatyötä kuin yliopistoissa, joissa se oli vähäistä. Työelämän edustajien osallistuminen oli rajallista: yliopistoissa alle viidesosa (18 %) ja ammattikorkeakouluissa hieman yli kolmannes (35 %) opettajista kertoi heidän olleen mukana. 

Opiskelijat olivat mukana opetussuunnitelmatyössä hieman vahvemmin kuin työelämän edustajat. Hieman alle puolet (46 %) yliopisto-opettajista ja reilu kolmannes (35 %) ammattikorkeakoulujen opettajista arvioi, että opiskelijoiden näkökulmat otetaan opetussuunnitelmatyössä monipuolisesti huomioon.

Opetussuunnitelmien uudistamisessa tulee jättää aikaa sen arvioinnille

Molemmilla korkeakoulusektoreilla saadun palautteen koettiin vaikuttavan opetussuunnitelmiin, mutta opetussuunnitelmien systemaattinen arviointi oli harvinaista. Kehittämistarpeina korostuivat opetussuunnitelmaprosessin selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen, riittävät resurssit ja tekninen tuki sekä opetussuunnitelmatyön arvioinnin systematisointi. Lisäksi korkeakoulut toivoivat, että opetussuunnitelmatyö olisi nykyistä joustavampaa, jatkuvampaa ja vahvemmin koulutusstrategioihin ja pedagogiseen tutkimukseen perustuvaa.

Opetussuunnitelmien kehittämisen tulee nojata ajantasaiseen tutkimus-, arviointi- ja ennakointitietoon. Opetussuunnitelmatyössä tulee hyödyntää nykyistä laajemmin korkeakoulujen pedagogista, tutkimuksellista ja hallinnollista osaamista, suosittelee johtava arviointiasiantuntija Mira Huusko Karvista.

Karvi suosittelee, että opetussuunnitelmatyön johtamista ja vastuunjakoa selkeytetään, työelämäyhteistyötä vahvistetaan sekä siinä hyödynnetään nykyistä enemmän arviointi-, tutkimus- ja ennakointitietoa. Korkeakoulujen olisi hyvä luoda järjestelmiä, jotka tukevat opetussuunnitelmien arviointia ja seurantaa.

Tutustu julkaisuun

Opetussuunnitelmatyön kehittäminen korkeakouluissa. Tiivistelmät 10:2025.