Korkeakoulujen 4. kierroksen auditoinnit Q & A

Auditointikriteeristö ja arviointiasteikko

Auditointikriteeristö ja käsitteiden määrittely

K: Miksi kriteeristössä on eri tasoisia ja eri laajuisia kriteereitä?

• Kriteeristö sisältää tarkoituksellisesti eritasoisia ja -laajuisia kriteereitä. Osassa kriteereistä ollaan yksityiskohtaisia, sillä moni niistä tulee ESG:stä. Osa kriteeristöstä on pidetty yleisellä tasolla, jotta korkeakoulujen toiminnan moninaisuus voidaan huomioida (ks. seuraava vastaus). 

K: Auditoinnissa on käsitteitä, jotka kuvataan kriteeristössä ainoastaan yleisellä tasolla, joka jättää tilaa tulkinnalle. Miten kriteeristöä pitäisi korkeakouluissa tulkita?

• Auditointikäsikirjan liitteessä 3 on määritelty osa auditoinnissa käytetyistä käsitteistä.
• Kaikkia kriteeristön kohtia ei kuvata yksityiskohtaisesti, sillä Karvi haluaa kunnioittaa ja sallia korkeakoulujen erilaisia tapoja tehdä asioita. Korkeakoulut ja niiden tarpeet ovat erilaisia. Auditoinnissa halutaan jättää tilaa korkeakoulujen omille tulkinnoille ja määritelmille.
• Korkeakoulun ja auditointiryhmän ennakkotapaaminen, korkeakoulun itsearviointi ja auditointivierailu ovat tilanteita, joissa korkeakoulu voi tuoda esiin oman toimintansa luonnetta ja painotuksia.

K: Ovatko läpäisykriteerit tarpeeksi haastavia?

• Korkeakoulujen laadunhallinta suomalaisissa korkeakouluissa on edellisten auditointikierrosten perusteella hyvällä tasolla ja osassa toimintoja jopa erinomaisella tasolla. Lähtöoletuksena on, että korkeakoulujen toiminta vastaa auditointikriteeristössä kuvattua hyvää tasoa.
• 4. kierroksen arviointiasteikko erittelee edellistä kierrosta enemmän osaa korkeakoulujen toimintaa. Korkeakouluihin kohdistetaan tarkempi seuranta- ja raportointivelvoite, jos jokin osa-alue neljännen kierroksen auditoinnissa arvioidaan tyydyttävälle tasolle ja joissa auditoinnin perusteella on selkeitä kehittämistarpeita.
• Auditoinnin läpäisyn rimaa ei ole tarkoituksenmukaista nostaa niin, että korkeakoulut eivät läpäisisi auditointia. Auditointia ei läpäise, jos laatujärjestelmä on olemassa ja toimii tyydyttävästi, mutta toiminnan laadussa on vakavia puutteita, tai toisinpäin. 4. kierroksen mallilla halutaan puuttua tilanteisiin, joissa on selkeitä puutteita. 

Arviointialueen I kriteeristö

K: Miten kansainvälisyyden vastuullisuus liittyy laatuun?

• Kansainvälisyyden vastuullisuus on osa korkeakoulun laatua, koska se varmistaa, että kansainväliset toiminnot ovat eettisiä, kestäviä ja opiskelijoiden sekä henkilöstön hyvinvointia tukevia. Opetuksen, ohjauksen ja tuen taso tulee säilyä myös opiskelijamäärien kasvaessa, kansainvälinen henkilöstö ja opiskelijat tulee integroitua korkeakouluyhteisöön yhdenvertaisesti ja että kieli- ja kulttuurihaasteisiin vastataan. Lisäksi korkeakouluilla on vastuu tukea kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä ja toteuttaa koulutusvientiä vastuullisesti, läpinäkyvästi ja kestävien periaatteiden mukaisesti. 

K: Mitä ennakointitiedon hyödyntäminen ja tiedolla johtaminen ymmärretään kriteeristössä?

• Auditointi kannustaa korkeakouluja olemaan proaktiivisia toimintansa kehittämisessä ja suuntaamisessa. Korkeakoulujen tulee varautua tulevaisuuteen seuraamalla muutoksia ja trendejä yhteiskunnassa, työelämässä ja maailmalla sekä analysoimalla niiden vaikutuksia omaan toimintaansa. Korkeakoulujen tulee kerätä tietoa omasta toiminnastaan, tunnistaa erilaisia trendejä sekä yrittää ymmärtää, mistä eri asiat johtuvat ja mikä on korkeakoulun rooli niissä.
• Auditointi ei määrittele sitä, miten ennakointia tulee tehdä. Auditointi kuitenkin määrittelee, että korkeakouluilla on ennakointitietoa ja että tietoa hyödynnetään toiminnan kehittämisessä ja suuntaamisessa. Tiedon tulee olla avointa, vastata johtamisen tietotarpeisiin ja tukea strategisten tavoitteiden toteuttamista. Korkeakoululla tulee olla selkeät vastuut seuranta-, arviointi ja ennakointitiedon hyödyntämiseksi toimintansa kehittämisessä. 

K: Mitä koulutusohjelmien säännöllisellä arvioinnilla tarkoitetaan?

• Koulutusohjelmien säännöllinen arviointi perustuu ESG 2015 1.9-kriteeriin, joka edellyttää koulutusohjelmien kokonaisarviointia osana laadunvarmistusta ja kehittämistä. Karvin auditointimallissa korkeakoulu päättää, toteuttaako se koulutusohjelmien arvioinnin sisäisesti vai ulkoisesti, mutta koulutusohjelman oma itsearviointi ei riitä. Arviointiin tulee osallistua koulutusohjelman ulkopuolisia henkilöitä, kuten toisen tiedekunnan tai yksikön henkilöstöä tai työelämäkumppaneita. Koulutusohjelmalla tai koulutuksilla viitataan Karvin auditoinnissa kaikkeen tutkintokoulutukseen, ml. tohtorikoulutus.
• Auditoinnissa varmistetaan, että korkeakoululla on menettely koulutusohjelmien säännölliseen arviointiin. Menettely voi vaihdella ohjelmittain, sillä esimerkiksi ulkoiset akkreditoinnit voivat korvata koulutusohjelmien arvioinnin. Kaikkia ohjelmia ei tarvitse arvioida yhdellä kertaa. Korkeakoulu määrittelee koulutusohjelmien arvioinnin kriteerit tai viitekehyksen.

K: Miten kunnianhimoinen tulisi korkeakoulun pedagogisen mallin ja sen toteutuksen olla? 

• Karvin teema-arvioinnin mukaan lähes kaikissa korkeakouluissa on käytössä opetusfilosofia, pedagogiset linjaukset tai konkreettinen pedagoginen toimintamalli. Pedagoginen toimintamalli on korkeakoulun yhteinen viitekehys, joka ohjaa opetuksen ja oppimisen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä korkeakoulun arvojen ja strategisten tavoitteiden mukaisesti.
• Kriteerissä ei oteta kantaa siihen, miten kunnianhimoinen pedagogisen toimintamallin tai vastaavan pitää olla, vaan siihen, että korkeakoulu on määritellyt pedagogiset linjaukset, pedagogisen toimintamallin tai vastaavan.
• Usein pedagogiset toimintamallit ovat selvästi yhteydessä korkeakoulun strategiaan ja strategisiin tavoitteisiin, joten niiden ei pitäisi olla irrallisia korkeakoulun muusta toiminnasta. 

K: Mitä tarkoittaa ”Korkeakoulujen tulee seurata ja tilastoida systemaattisesti opetushenkilöstön pedagogisen osaamisen kehittämistä”?

• Kriteeristön tuossa kohdassa viitataan korkeakoulun tekemään tilastoon siitä, miten henkilöstön pedagogista osaamista kehitetään ja miten sitä seurataan, kuten suoritettujen pedagogisten koulutusten määriä ja laajuuksia.
• Kaikilla korkeakouluilla ei ole yksikkökohtaista tietoa siitä, mitä ja miten paljon henkilöstö on suorittanut esimerkiksi korkeakoulupedagogisia opintoja tai kuinka monella on opettajan pedagoginen pätevyys. Lähiesihenkilöiden on vaikea suunnata osaamisen kehittämistä oikeille henkilöille, jos ei ole tietoa siitä, paljonko henkilöstö on jo suorittanut pedagogista koulutusta.
• 3. auditointikierroksella todettiin, että pedagogista koulutusta voi olla paljon saatavilla, mutta ei tiedetä, osallistuvatko niihin ne, joiden pitäisi niihin osallistua. 

K: Onko Karvilla yhteistä kriteeristöä yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle?

• Yhteistä kriteeristöä yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei ole määritelty auditointimallissa. Auditoinnin lähtökohtana ovat korkeakoulun omat määritelmät ja tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: mitä vaikuttavuus korkeakoululle merkitsee, millaista vaikuttavuutta tavoitellaan, mihin toiminta kohdistuu ja miten vaikuttavuutta edistetään. Auditoinnissa arvioidaan erityisesti, miten korkeakoulu seuraa ja mittaa tavoitteidensa toteutumista sekä hyödyntää tätä tietoa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehittämisessä.

Arviointialueen II kriteeristö

K: Mitä opintojen kuormittavuuden osalta mitataan, opiskelijoiden vs. opettajien kokemusta? Mikä erottaa henkilökohtaisen elämän kuormituksen opintojen kuormituksesta? 

• Opintojen kuormittavuuden arvioinnissa mitataan ensisijaisesti opiskelijoiden kokemaa kuormitusta suhteessa opintojen sisältöön, laajuuteen ja aikatauluihin. Auditoinnissa hyödynnetään kerättyjä aineistoja, kuten palautetietoa kuormittavuudesta.

K: Miten arvioidaan osaamistavoitteiden saavuttamista riittävän yhtenäisesti eri koulutusaloilla laadun näkökulmasta? Esim. koulutusalakohtaiset kriteeristöt tai osaamisen määritelmät tarkemmin, jotta niitä voidaan laadukkaasti ja luontevasti mitata.

• ESG määrittelee, että osaamistavoitteiden saavuttamista tulee arvioida. Karvin auditointikriteeristö ei ota kantaa siihen, miten osaamistavoitteiden saavuttamista arvioidaan. Tässä voi olla alakohtaisia eroja korkeakoulun sisällä.
• Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys määrittelee, mitä tutkinnon tai osaamiskokonaisuuden suorittaneen tulee tietää, ymmärtää ja osata tehdä. Korkeakoulujen vastuulla on määritellä osaamistavoitteet koulutusohjelmille sekä seurata ja arvioida osaamistavoitteiden saavuttamista. 

K: Miten auditoinnissa määritellään työelämävalmiudet?

• Yleisillä työelämävalmiuksilla viitataan koulutusalasta riippumattomiin yleisiin taitoihin eli tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, joita voidaan hyödyntää eri alojen työelämässä. Asiasta voidaan käyttää myös käsitteitä geneeriset taidot ja siirrettävät taidot. Auditoinnin kriteeristön mukaan korkeakoulujen tulee tukea ja kehittää opiskelijoiden yleisiä työelämävalmiuksia opintojen aikana.
• Yleisiksi työelämävalmiuksiksi voidaan määritellä esimerkiksi ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot, itsensä johtamisen taidot, oppimisen ja itsensä kehittämisen taidot, sosiaaliset ja yhteistyötaidot, kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusvalmiudet, digitaaliset ja teknologiset taidot sekä kestävän kehityksen valmiudet.

K: Sisältääkö jatkuva oppiminen myös kaupallisen toiminnan eli muun kuin avoimen AMK tai yliopiston tarjoaman jatkuvan oppimisen tarjonnan, kuten opintopisteyttämätön yritykselle tarjottava maksullinen koulutus sekä inhouse-yhtiöiden tarjonnan?

• Lähtökohtana on korkeakoulun itse määrittelemä jatkuvan oppimisen tarjonnan kokonaisuus, mukaan lukien pienet osaamiskokonaisuudet. Jos tämä kokonaisuus sisältää myös kaupallisen toiminnan, niin silloin se sisältyy myös auditointiin.
• Jatkuvaa oppimista koskevat kriteeristön kohdat soveltuvat suurelta osin myös kaupalliseen tarjontaan. Itsearvioinnissa voi huomioida siis kaupallisen jatkuvan oppimisen tarjonnan soveltuvin osin.

TKI-toiminta 4. kierroksen auditointimallissa

K: Jääkö tutkimuksen ja TKI-toiminnan laadunhallinta ilman ulkopuolista arviota, kun se ei näy kovin vahvasti 4. kierroksen mallissa?

• 4. auditointikierroksen suunnittelussa yksi keskeinen lähtökohta oli mallin fokusoiminen. Kokemukset 3. kierroksesta osoittivat, että kolmannella kierroksella oli liikaa sisältöä. 4. kierroksen suunnittelun kuulemisissa korostui näkemys, että auditoinnin tärkein tehtävä on keskittyä koulutuksen laadunhallintaan, mikä perustuu myös eurooppalaisiin korkeakoulutuksen laadunhallinnan kriteereihin (ESG). Koulutuksen laatu nähdään keskeisenä korkeakoulujen kilpailukyvyn näkökulmasta.
• Neljännen kierroksen malli arvioi tutkimuksen, TKI-toiminnan ja taiteellisen toiminnan laadunhallintaa ja vaikuttavuutta sekä sen yhteyttä koulutukseen. Suunnittelussa on varmistettu, että auditointi täyttää lainsäädännön vaatimukset toiminnan ja laatujärjestelmien ulkoisesta arvioinnista sekä tukee koulutuksen ja tutkimuksen ja TKI-toiminnan välistä yhteyttä. Lisäksi korkeakoulu voi valita auditoinnin vapaavalintaiseksi läpileikkaavaksi teemaksi TKI-toimintaan liittyvän teeman.

Tason nostaminen 4. kierroksella

K: Mitä tarkoittaa käytännössä, että 4. kierroksella nostetaan tasoa?

• Tason nostaminen viittaa auditointikierrosten väliseen jatkumoon. Korkeakouluissa on tehty laadunhallintaa jo pitkään osana strategista johtamista ja toiminnan kehittämistä. Lähtökohtana on, että laadunhallinnan perusasiat ovat korkeakouluissa jo kunnossa ja jatkuvan kehittämisen prosessi toimii systemaattisesti.
• 3. kierroksen yleisiä kehittämiskohteita on nostettu tai tarkennettu kriteeristössä. Tason nostaminen näkyy esimerkiksi jatkuvaa oppimista, opiskelijalähtöisyyttä, osaamisperustaisuutta, tutkimusperustaisuutta ja tiedolla johtamista koskevissa kriteeristön muotoiluissa.
• Tyydyttävällä tasolla olevien korkeakoulujen seurantaa lisätään. Riittämättömän tason kuvaukseen on lisätty toiminnan laatu laadunhallinnan rinnalle. Auditointia ei läpäise, jos laatujärjestelmä toimii tyydyttävästi, mutta toiminnan laadussa on siitä huolimatta vakavia puutteita.

K: Auditointimallissa on paljon kunnianhimoisia tavoitteita. Haasteeksi osassa korkeakouluja voi muodostua pienet tai vähenevät resurssit. Miten auditointi suhtautuu tähän?

• Kunnianhimon taso on pidetty korkealla jo ensimmäisestä auditointikierroksesta lähtien. Karvi haluaa tukea korkeakouluja kehittämään korkeatasoista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaa sekä vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin.
• Karvi tunnistaa korkeakoulujen erilaiset haasteet, jotka ovat nousseet esille myös edellisillä auditointikierroksilla. Auditointi huomioi korkeakoulujen erilaiset toiminnan vaiheet ja tukee kehittämistä myös merkittävien muutosten tai haasteiden keskellä.

Vapaavalintainen strateginen läpileikkaava teema

K: Mitä strategisen läpileikkaavan teeman valinnassa kannattaa huomioida?

• Valinnainen strateginen teema tukee korkeakoulun strategista kehittämistä ja tuo korkeakoulun profiilin näkyväksi auditointiryhmälle. Teemaksi kannattaa valita strategian kannalta keskeinen teema, josta korkeakoulu haluaa palautetta ja kehittää toimintaansa. Teeman tulee liittyä auditoinnin arviointialueisiin (1 tai 2).
• Jos teema on laaja, kuten esimerkiksi kansainvälisyys, teemaa kannattaa rajata. Auditointiryhmälle tulee olla selvää, mistä korkeakoulu toivoo palautetta. Itsearvioinnissa mahdollinen rajaus tuodaan selkeästi esiin. Itsearviointi ohjaa auditointiryhmän arviointia.

K: Miksi valinnaisesta läpileikkaavasta strategisesta teemasta on tehty valinnainen?

• Valinnainen teema on jätetty 4. kierroksen mallissa valinnaiseksi, jotta korkeakoulut voivat halutessaan keskittyä vain pakollisiin osioihin. Näin on pyritty huomioimaan auditoinnin kuormittavuus.

Auditointiprosessi ja aineisto

Auditoinnin aineisto

K: Mitä tietoja auditointiryhmälle kootaan auditoinnin tueksi?

• Auditointi perustuu auditointiprosessin aikana kerättyyn tietoon.
  • Korkeakoulun itsearviointi liitteineen (auditointikäsikirjassa määritelty)
  • Karvin kokoama data Vipusesta (auditointikäsikirjassa määritelty)
  • Auditointiryhmällä on oikeus pyytää lisäaineistoa ennen auditointivierailua ja sen aikana. Tässä pyritään huomioimaan kuormittavuus korkeakoululle.
  • Auditointivierailun kuulemiset (haastattelut, työpajat, muut tiedonkeruun muodot).

Itsearviointi

K: Voisiko itsearvioinnille saada konkreettiset ohjeet?

• Ohjeistus löytyy auditointikäsikirjan liitteistä 1 ja 2. Tämän lisäksi on tarkoitus järjestää itsearviointiin liittyviä keskustelutilaisuuksia korkeakoulujen auditointien yhteyshenkilöille. Itsearviointia laatiessa on tärkeä huomioida auditoinnin kriteeristö.
• Itsearviointiraportti on reflektoiva asiakirja, joka sisältää toiminnan kuvausta ja oman toiminnan arviointia. Hyvä itsearviointiraportti on rehellinen korkeakoulun nykytilan analyysi, joka antaa selkeän kuvan korkeakoulun toiminnasta, tunnistaa korkeakoulun vahvuudet ja onnistumiset sekä haasteet ja kehittämiskohteet. Itsearviointiraportti tuo esiin korkeakoulun profiilin, strategiset painopisteet ja asemoitumisen laajemmin.

K: Miten toimitaan itsearvioinnin liitteiden kanssa, kun organisaatiot ovat erilaisia? Esimerkiksi kaikilla korkeakouluilla ei ole yksiköiden omia toimintasuunnitelmia.

• Liitteistä voi keskustella ja neuvotella Karvin auditoinnin projektipäällikön kanssa. Jos korkeakoululla ei ole yksiköiden toimintasuunnitelmia, niitä ei tarvitse auditoinnin takia tehdä.
• Jos vaadittava liite mainitaan kriteeristössä, silloin odotuksena on, että korkeakoululla on ko. liite, kuten pedagogiset linjaukset tai periaatteet.

K: Millaiseen palautteeseen työelämä- tai sidosryhmäpalautteen koonnilla viitataan? Entä jos korkeakoulu ei kerää työelämäpalautetta koulutusohjelmissa?

• Auditoinnissa odotuksena on, että sidosryhmiltä kerätään palautetta osana korkeakoulun laatujärjestelmää.
• Auditointimalli ei määrittele mitä, keneltä tai miten sidosryhmäpalautetta kerätään. Tämä voi vaihdella korkeakouluittain ja koulutusohjelmittain. Palautteesta pyydetään itsearviointiraportin liitteeksi yleisen tason koonti. 

K: Onko Karvilla yhtenäistä ohjetta itsearviointiraportin ulkoasulle, kuten kirjasintyyli tai riviväli?

• Karvilla ei ole yhtenäistä ohjetta itsearviointiraportin ulkoasulle, vaan korkeakoulu voi päättää siitä itse. Pilottikäsikirjassa on määritetty itsearviointiraportin sivumääräksi 20–50 sivua. Korkeakoulu voi halutessaan taittaa itsearviointiraportin, mutta se voi myös olla word-dokumentista muunnettu pdf-dokumentti. Tärkein asia on, että itsearviointiraportti on helposti luettava, informatiivinen ja reflektoiva.

K: Ovatko väliotsikot tarpeellisia itsearvioinnissa?

• Väliotsikoiden tehtävä on tukea itsearviointiraportin lukijaa. Korkeakoulu saa päättää raportin sisällön rakenteesta sekä muotoilla omat sisältöotsikot. Kriteeristön teemaotsikoita ei tarvitse noudattaa, mutta sisällössä on tärkeää huomioida kriteeristö.
• Itsearviointiraportissa ei ole tarvitse käyttää kriteeristössä olevia väliotsikoita.

K: Miksi Karvi ei enää julkaise korkeakoulujen itsearviointiraportteja 4. kierroksella?

• 3. auditointikierroksella itsearviointiraportti julkaistiin osana loppuraporttia Karvin verkkoalustalla, ja itsearviointiraportille annettiin ohjeelliset merkkimäärät. Auditoinnin ja auditointiryhmän näkökulmasta 3. kierroksen itsearviointiraportit eivät kuitenkaan aina olleet tarpeeksi informatiivisia ja reflektoivia. Karvi sai paljon palautetta korkeakouluilta rajoittavista merkkimääristä. Etenkin suurien korkeakoulujen oli haastavaa tiivistää tekstiä ohjeistuksen mukaisesti.
• Korkeakouluja kannustetaan julkaisemaan itsearviointiraportti omilla verkkosivuillaan.

K: Saako itsearvioinnissa olla linkkejä internet- tai intranet-sivuille?

• Itsearviointiraportissa voi olla linkkejä, mutta niiden määrän pitää olla kohtuullinen. Karvi sai palautetta 3. kierroksen auditointiryhmiltä, että linkkejä oli usein liikaa. Jos itsearviointiin lisätään intralinkkejä, auditoijille ja karvilaisille täytyy antaa intratunnukset.

Auditointivierailu

K: Voisimmeko saada edellistä kierrosta aikaisemmin tiedon vierailuohjelmasta? 

• Auditointikäsikirjan mukaan korkeakoululla on kuukausi aikaa viimeistellä vierailuohjelma auditointiryhmän toiveiden mukaisesti sekä lisätä ohjelmaan vierailulle osallistuvien tiedot. Auditointiryhmän aikataulu määrittää sen, milloin korkeakoulu saa vierailuohjelmaluonnoksen.
• Karvin auditoinnin projektipäällikön kanssa voi etukäteen neuvotella muutamien haastattelujen, kuten hallituksen ja sidosryhmien, ajankohdista.
• Pilottiauditointeihin laaditaan vierailuohjelmamalli. 4. kierroksella korkeakoulujen vierailuohjelmarakenne pysyy suhteellisen samana eri korkeakouluissa. Auditointivierailuissa huomioidaan korkeakoulun koko, organisaatio ja mahdollinen strateginen valinnainen teema.

K: Jatketaanko työpajoja 4. kierroksen auditointivierailuilla?

• Opiskelijoiden ja opettajien työpajat jatkuvat tiedonkeruun muotona 4. kierroksella. Karvi pohtii myös haastattelumenetelmien päivittämistä.

K: Voisiko auditointivieraille osallistuvat haastateltavat saada tarkemmat tiedot etukäteen haastatteluaiheista?

• Haastatteluihin ei tarvitse valmistautua eikä niihin tulla valmiiden vastausten kanssa. Auditoinnin kriteeristö ohjaa haastatteluiden teemoja ja kysymyksiä. Vierailuohjelmassa voidaan määritellä pääteemat keskusteluille.

Auditoinnin merkitys korkeakouluyhteisölle

K: Miten saamme koko korkeakouluyhteisön ymmärtämään auditoinnin toimintaa kehittävän merkityksen?

• Toivomme, että auditointi nähtäisiin korkeakouluissa mahdollisuutena oppia ja kehittyä. Auditointi voi lisätä ymmärrystä organisaation vahvuuksista ja kehittämiskohteista, tukea jatkuvan parantamisen kulttuuria sekä tarjota uusia näkökulmia toimintaan.
• Korkeakoulu saa todennäköisesti enemmän irti auditoinnista, jos itsearviointi toteutetaan niin, että koko korkeakouluyhteisö tulee siihen mahdollisimman laajasti mukaan.
• Mitä enemmän auditointiin valmistautuminen liittyy korkeakoulun omaan toiminnan kehittämiseen, sitä enemmän korkeakoulu hyötyy itse siitä. Auditoinnin tarkoitus ei ole, että tietoa tuotetaan tai toimenpiteitä tehdään vain auditointia varten. 
  4. kierroksen mallissa pyritään hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa.

Opiskelijoiden osallistuminen auditointiin

K: Miten opiskelijat saadaan osallistumaan auditointivierailun kuulemisiin, kuten työpajoihin?

• Opiskelijoiden kuuleminen on olennainen osa auditointia. Heille tulee viestiä selkeästi auditoinnin tarkoitus ja se, mihin heidän näkemyksiään erityisesti toivotaan. Auditoinneissa kiinnostavat eri opiskelijaryhmien arjen kokemukset: mikä toimii hyvin ja mitä voisi parantaa.
• Korkeakoulut voivat tehdä yhteistyötä ylioppilas- tai opiskelijakuntien ja ainejärjestöjen kanssa tiedottamisessa ja opiskelijoiden rekrytoinnissa auditointiin. Opiskelijoille voi painottaa, että auditointi on yksi tapa vaikuttaa korkeakoulun toiminnan kehittämiseen.

Auditointiryhmä ja tuki

K: Onko auditointiryhmillä riittävästi resursseja ja tukea?

• Karvin projektipäälliköillä on keskeinen rooli auditoinneissa. Karvin asiantuntijat perehdyttävät auditointiryhmän jäsenet tehtävään ja Karvin auditointimalliin sekä toimivat auditointiryhmän tukena koko auditointiprosessin ajan.  Auditointiryhmillä on siis hyvät resurssit ja tuki työhönsä.
• Auditointiryhmien 3. kierroksen palautteiden mukaan auditoijien mielestä auditoinnin toteuttamiseksi oli riittävästi tukea ja ohjausta (ka. 4,8, asteikko 1–5) ja auditointiperehdytys antoi valmiudet toimia auditoinnissa (ka. 4,7).

K: Miten perehdytätte kansainvälisiä auditointiryhmiä suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään? 

• Yksi osa kansainvälisten auditointiryhmien perehdytystä on perehdytys suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään.
• Auditointiprosessiin kuuluu 4. kierroksella korkeakoulun johdon ja auditointiryhmän ennakkotapaaminen. Tässä tilaisuudessa korkeakoulu voi kertoa suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä, sen erityispiirteistä ja korkeakoulun toimintaympäristöstä auditointiryhmälle.

K: Miten varmistatte tasapuolisuuden auditointiryhmien kriittisyydessä? 

• Auditoinnissa on aina mukana subjektiivinen ulottuvuus, joka riippuu siitä, ketkä arviointia toteuttavat. Auditointiryhmän työ perustuu auditointiryhmän jäsenten näkemyksiin suhteessa auditoinnin kriteeristöön ja aineistoon.
• Karvin asiantuntijat osallistuvat ryhmän keskusteluihin asiantuntijaroolissa ja voivat tuoda esiin vaihtoehtoisia tai täydentäviä näkökulmia.
• Auditointi on kriteeriperustaista ja johtopäätökset pohjautuvat auditoinnin aikana kerättyyn aineistoon, mikä vahvistaa prosessin luotettavuutta ja avoimuutta.

Tekoäly

K: Mitkä ovat Karvin periaatteet tekoälyn hyödyntämiseen auditointiprosessissa?

• Karvissa tehdään periaatteita tekoälyn hyödyntämiselle auditoinneissa.
• Tekoälyä voi hyödyntää auditoinnissa apuvälineenä, kuten tekstin jäsentämisessä ja kieliasun parantamisessa.
• Itsearvioinnin ja auditointiraportin sisällön ja johtopäätösten tulee olla korkeakoulun edustajan, auditointiryhmän jäsenen tai Karvin asiantuntijan itsensä tekemiä.
• Tekoälyn käytössä on tärkeä noudattaa GDPR:ää ja datan luottamuksellisuutta koskevia säännöksiä. Luottamuksellisia ja salassa pidettäviä aineistoja ei saa syöttää tekoälypalveluihin (avoimet ja suljetut).

Muita kysymyksiä

Pilottiauditointien vaikutus auditointimalliin

K: Miten pilottiauditoinnit vaikuttavat auditointimalliin?

• 4. kierroksen auditointimalli on Korkeakoulujen arviointijaoston hyväksymä. Malli pilotoidaan yhdessä yliopistossa ja yhdessä ammattikorkeakoulussa, joihin toteutetaan auditointivierailut huhtikuussa 2026. Pilottien jälkeen mallia voidaan tarvittaessa täsmentää, esimerkiksi selkeyttämällä kriteeristön muotoiluja, poistamalla mahdollisia päällekkäisyyksiä tai tarkentamalla ohjeistusta. Usein mallin epäselvyydet tulevat esiin vasta toteutusvaiheessa.
• Lisäksi yhteiseurooppalaisia korkeakoulutuksen laadunhallinnan kriteerejä (ESG) ollaan päivittämässä ja mahdolliset muutokset on tarkoitus sisällyttää lopulliseen 4. kierroksen malliin. Pilottien jälkeen tarkennettu auditointikäsikirja on tarkoitus julkaista syyskuussa 2026.

Tuen tarve Karvilta

K: Voisiko Karvi järjestää korkeakouluille yhteistä keskustelua, sanoitusta ja sparrausta auditointiin sekä yhdenmukaistaa ohjeistusta auditointiprosessista?

• 4. kierroksella on tarkoitus lisätä yhdenmukaista ohjeistusta, toisilta oppimista ja vertaissparrausta. Lähekkäin auditointiin tulevia tuodaan yhteen yhteistapaamisissa, jossa informoidaan korkeakoulujen auditointiyhteyshenkilöjä auditointiprosessista, kuten itsearvioinnin tekemisessä, keskustelutilaisuudesta ja auditointivierailusta. Tapaamisissa on mahdollista jakaa ajatuksia.

K: Voisiko Karvi jakaa hyviä käytäntöjä itsearviointien laatimisesta?

• Korkeakouluja kannustetaan jakamaan hyviä käytäntöjä itsearviointien toteuttamisesta esimerkiksi laatupäälliköiden verkostoissa.
• Karvissa voidaan pohtia hyvien käytäntöjen jakamista osana edellä mainittuja keskustelutilaisuuksia.

3. kierroksen auditointialusta

K: Miksi luovuttiin 3. kierroksen auditointialustasta?

• Karvilla on uusi raportointialusta, jolla on tarkoitus julkaista jatkossa kaikki Karvin raportit. 3. kierroksen auditointialusta oli irrallinen tästä Karvin sivustosta.
• Auditointialustan ylläpidossa ilmeni runsaasti teknisiä ongelmia.
• 3. kierroksen raporttirakenne, jossa yhdistyivät itsearviointi ja auditointiryhmän osio, toimi kokonaisuutena hyvin. Auditointiryhmän näkökulmasta itsearviointiraportit eivät kuitenkaan aina palvelleet arviointia: tekstit jäivät usein liian yleiselle tasolle, ja niihin kaivattiin vahvempaa itsereflektiota. Lisäksi korkeakoulut antoivat Karville paljon palautetta tekstiä rajoittavista merkkimääristä.