Karvin lausunto perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (valmistavan opetuksen lisäopetus, äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät) luonnoksista
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto Opetushallituksen perusopetukseen valmistavan opetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman muutoksiin. Lausunto perustuu Karvin toteuttamiin ajankohtaisiin arviointeihin sekä muuhun tutkimustietoon.
Karvin lausunnon pääkohdat ovat seuraavat:
- On tärkeää, että opetussuunnitelmassa painotetaan koulujen henkilöstön yhteistyötä sekä valmistavan opetuksen aikana että oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta eteenpäin.
- On kannattava muutos, että perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on kehittyvässä peruskielitaidossa alkeiskielitaidon sijaan.
- On hyvä asia, että valmistavassa opetuksessa korostetaan matemaattisen osaamisen vahvistamista, mutta on hyvä huomioida, että oppilas tarvitsee myös sitä varten riittävän hyvän kielitaidon suomen tai ruotsin kielellä.
- On tärkeää, että perustetekstiin on lisätty selkeästi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityinen tehtävä.
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet
Palautetta ja muutosehdotuksia perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksiin
Karvi näkee tärkeäksi perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman vaatimuksien täydentämisen niin, että koulujen henkilöstö tekee yhteistyötä sekä valmistavan opetuksen aikana että oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta eteenpäin. Karvin arviointien mukaan valmistavan opetuksen oppilaiden integroimiskäytänteiden systemaattisuudessa on kehitettävää (ks. mm. Venäläinen ym. 2022). Henkilöstön välistä yhteistyötä ja yhteisiä käytänteitä tarvitaan erityisesti oppilaiden integroimisessa perusopetukseen ja sen tukemisessa.
Karvi kannattaa muutosta, että perusopetukseen valmistavassa opetuksessa pääpaino on kehittyvässä peruskielitaidossa alkeiskielitaidon sijaan. Kehittyvän peruskielitaidon pohjalta oppilaan on helpompi seurata opetusta ja syventää oppimaansa kielitaitoa ja opetuksen sisältöä. Varsinkin myöhään maahan tulleiden, yläkouluikäisten oppilaiden suomen tai ruotsin kielen taito on tärkeää, jotta he pystyvät seuraamaan yläkoulutasoista opetusta. On silti tärkeää huomioida, että valmistava opetus ei tarkoita sitä, että oppilas on valmis suomen tai ruotsin kielen kanssa. Tässä korostuu erityisesti kielitietoisesti toimivan koko koulun henkilöstön toiminta.
Karvi pitää hyvänä, että valmistavan opetuksen suunnittelussa huomioidaan oppilaan tuleva vuosiluokka perusopetuksessa. Opetus tulee suunnitella tukemaan oppilaan koulupolkua.
Luonnokseen on lisätty maininta siitä, että valmistavassa opetuksessa painotetaan matemaattisen osaamisen vahvistamista, jotta oppilaalle muodostuu riittävä perusta matematiikan opiskeluun perusopetuksessa. Karvi pitää tätä tärkeänä. On kuitenkin hyvä huomioida, että tutkimuksen mukaan matematiikan kieli on rikasta, ja siinä on käsitteitä, joista vain osa voidaan kuvata aiheen mukaan symbolein (Ahlholm, Piippo & Portaankorva-Koivisto, 2023). Matematiikan tehtäviin tuodut kielelliset ilmaukset, sanalliset tehtävät ja arjen kontekstin tuominen laskuihin saattavat joskus hämärtää matemaattisen sisällön muiden asioiden taustalle. Tämän takia tasapaino suomen ja ruotsin kielen sekä matemaattisten taitojen opiskelun kesken on erittäin tärkeää.
Karvin näkemyksen mukaan on hyvä korostaa kouluyhteisön toimintakulttuurin tärkeyttä ja oppimisen edellytyksiä tukevia opetusjärjestelyjä myös osana valmistavaa opetusta. Tällä hetkellä valmistavan opetuksen opetussuunnitelma jättää kuitenkin mainitsematta koko koulun henkilöstön roolin toimintakulttuurin osana. Arviointitiedon (esim. Venäläinen ym. 2022, Laimi ym. 2024) mukaan osassa kouluista valmistava opetus jää edelleen omaksi erilliseksi osakseen. Opetus saatetaan järjestää esimerkiksi erillisessä rakennuksessa, jolloin oppilaiden välistä vuorovaikutusta ei tapahdu luontaisesti.
Perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus (luku 5.4.4)
Palaute kuvausten riittävyydestä ja mahdolliset muutokset / täydennykset paikallisen opetussuunnitelmatyön näkökulmasta
Luvun johdanto:
Kuvausta tulee täydentää/muuttaa seuraavasti:
Karvin näkemyksen mukaan johdantoon olisi tärkeää lisätä maininta integroimiskäytänteiden tärkeydestä. Oppilaan integrointi perusopetuksen tunneille on erityisen tärkeää lisäopetuksen oppilaille, jotta siirtymä valmistavan opetuksen jälkeen sujuvoituu. Keskeistä on, että oppilaat integroidaan omaan ikäryhmäänsä tai tulevaan opetusryhmäänsä kaikissa niissä oppiaineissa, joissa se on mahdollista.
Johdannon mukaan lisäopetusta saavan oppilaan arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen arvioinnin periaatteita. Karvi suosittelee, että opetussuunnitelman perusteissa ja niiden paikallisessa toteutuksessa tulisi nykyistä selkeämmin määritellä, miten oppilaan kehittyvä opetuskielen taito otetaan huomioon oppilasarvioinnissa (Laimi ym. 2024). Olisi tärkeää selventää esimerkiksi erilaiset tavat toteuttaa arviointia. Tämä on yhä ajankohtaisempaa, kun lisäopetuksen oppilaat aloittavat opintonsa.
Opetuksen tavoitteet ja sisältö:
Kuvausta tulee täydentää/muuttaa seuraavasti:
Karvi näkee, että opetuksen tavoitteissa ja sisällössä olisi tärkeää täsmentää, mitä kielitietoisella opetuksella tarkoitetaan. Karvin arviointitiedon mukaan (mm. Laimi ym. 2024) koulujen henkilöstön tietämys kielitietoisuudesta vaihtelee, ja siitä on myös virheellisiä käsityksiä.
Opetukseen ohjaaminen ja opetuksen järjestäminen:
Kuvaus on riittävä
Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen opetussuunnitelman perusteet
Suomi/ruotsi toisena kielenä kirjallisuus- ja oppimäärä (palautetta ja muutosehdotuksia S2-opetussuunnitelman perusteiden osittaiseen muutoksiin)
Karvi pitää tärkeänä, että S2-oppimäärää kehitetään eteenpäin ja sen perustetekstiä täydennetään. Karvin arviointien perusteella tiedetään, että oppilaiden taidoissa on huomattavaa vaihtelua äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärien sisällä eikä oppimäärää juuri vaihdeta kuuden ensimmäisen kouluvuoden aikana (Ukkola & Metsämuuronen 2019, 2023; Ukkola ym. 2025). Aikaisemman selvitystiedon mukaan S2-opetuksen toteuttaminen on vaihtelevaa eikä osa oppilaista saa tarvitsemaansa opetusta esimerkiksi järjestämiseen liittyvien linjausten, resurssien tai lukujärjestysteknisten asioiden vuoksi (ks. esim. opetus- ja kulttuuriministeriö 2022).
Karvi pitää hyvänä asiana, että perustetekstiin on lisätty selkeästi suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän erityinen tehtävä. Karvin arviointitiedon (Laimi ym. 2024) mukaan S2-opetuksen merkitys ei ole aina täysin selvä. Se on joissain tapauksissa yhdistetty esimerkiksi erityisopetukseen tai sen on ajateltu olevan tukitoimi. On myös hyvä, että perustetekstissä kerrotaan selkeästi siitä, mitä tukimuotoja oppilaalla on mahdollisuus saada, jos hänellä on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan. Muutosehdotuksessa on ansiokkaasti korostettu, että myös oppimäärää vaihtaneen oppilaan oppimista seurataan ja hänetkin ohjataan tarvittaessa tuen piiriin.
Karvin mielestä on tärkeää, että oppimäärän tarkoituksenmukaisuutta oppilaalle korostetaan perustetekstissä. On myös erittäin olennaista, että oppimäärän vaihtaminen mainitaan selvästi tavoitteena. Arvioinnin mukaan kuudennella luokalla S2-oppimäärää opiskelleista oppilaista yli puolet oppilaista (52 %) yltää S2-oppimäärän kriteereillä vähintään hyvään osaamiseen (arvosana 8). Lisäksi kahdeksan prosenttia S2-oppimäärää opiskelleista olisi yltänyt ensikielen oppimäärässäkin vähintään arvosanaan 8. Karvin suosituksen mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärä täytyy valita niin, että se aidosti tukee oppilaan yksilöllistä kehitystä, ja S2-opetuksen resurssia tulee suunnata erityisesti niille oppilaille, jotka ovat opiskelleet Suomessa vasta vähän aikaa. (Ukkola ym. 2025.) On tärkeää seurata ja arvioida säännöllisesti kielitaitoa, jotta oppilas saa hänen oppimistilanteeseensa sopivaa opetusta. Aiemman Owal Groupin toteuttaman selvityksen (opetus- ja kulttuuriministeriö 2022) mukaan osa kouluista ilmoitti, että oppimäärää ei vaihdeta. On tärkeää, että yksikään oppilas ei jää tekemään kielitaidon tasoaan matalampia opintoja vain koulun periaatteen takia.
Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärä (palautetta ja muutosehdotuksia S1-opetussuunnitelman perusteiden osittaiseen muutoksiin)
Karvi ei näe tarvetta muuttaa tai täydentää tätä tekstiä.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luku 10 (palautetta ja muutosehdotuksia perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvun 10 muutoksiin)
Kirjaus siitä, miten maahanmuuttotaustaiset oppilaat siirtyvät suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskelusta suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärään, on erittäin olennainen lisäys paikallisiin opetussuunnitelmiin.
Muita näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia S1- ja S2-oppimäärien ja luvun 10 perusteluonnoksista
Karvin näkemyksen mukaan valmistavan opetuksen ja S2- ja S1-oppimäärien tulisi muodostaa jatkumo, koska kielitaito on kumuloituvaa. Tällä hetkellä oppimäärät eivät linkity suoraan toisiinsa. S2-oppimäärän tavoitteissa tulisi ottaa huomioon myös ne oppilaat, jotka aloittavat opiskelun vasta myöhemmiltä vuosiluokilta.
Lähteet
Ahlholm, M., Piippo, I. & Portaankorva-Koivisto, P. 2023. Johdanto vastasaapuneiden oppilaiden valmistavaan opetukseen ja monikielisen koulun tutkimukseen. M. Ahlholm, I. Piippo & P. Portaankorva-Koivisto (toim.) Teoksessa Vastasaapuneet luokkahuoneissa. Ikkunoita valmistavaan opetukseen ja monikieliseen kouluun. Tampere: Vastapaino. 9–34.
Laimi, T., Venäläinen, S., Saarinen, J., Seppälä, S., Hietala, R., Kaivola, J., Merimaa-Jovanovic, R., Sulonen, K. & Yeasmin, J. 2024. Myöhään maahan tulleet oppilaat koulupolulla. Kehittävä arviointi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden koulunkäyntivalmiuksia tukevassa toimenpideohjelmassa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 20:2024.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2022. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointi. https://owalgroup.com/wp-content/uploads/2022/03/S2-opetuksen_arviointi_170322.pdf.
Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. (2019). Alkumittaus – matematiikan ja äidinkielen ja kirjallisuuden osaaminen ensimmäisen luokan alussa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 17:2019. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/…
Ukkola, A. & Metsämuuronen, J. 2023. Matematiikan ja äidinkielen taidot alkuopetuksen aikana – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2020. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2023.
Ukkola, A., Suomilammi, M., Silverström, C., Metsämuuronen, J. & Marjanen, J. (2025). Matematiikan ja äidinkielen taidot kuudennen luokan lopussa – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2025. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/…
Venäläinen, S., Laimi, T., Seppälä, S., Vuojus, T., Ahlholm, M., Latomaa, S., Mård-Miettinen, K., Nirkkonen, M., Huhtanen, M. & Metsämuuronen, J. (2022). Kielellisiä taitoja ja koulunkäyntivalmiuksia. Valmistavan opetuksen ja oman äidinkielen opetuksen tila ja vaikuttavuus -arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 19:2022.