Koulutuspolut alkavat eriytyä jo perusopetuksen alkuvuosina
Oppilaan osaaminen perusopetuksen alkuvaiheessa on vahvasti yhteydessä myöhempiin koulutusvalintoihin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) pitkittäistutkimuksessa oppilaiden suhteellinen asema osaamisryhmissä osoittautui varsin pysyväksi kolmannelta luokalta perusopetuksen loppuun. Myös vanhempien sosioekonominen asema oli yhteydessä nuorten koulutuspolkuihin.
Arvioinnissa seurattiin samojen oppilaiden osaamista perusopetuksen aikana vuosina 2005–2012. Vuonna 2025 aineistoa täydennettiin Tilastokeskuksen rekisteritiedoilla, joiden avulla tarkasteltiin osallistujien koulutusta ja sosioekonomista asemaa nuorella aikuisiällä. Perusopetuksen aikaisessa pitkittäisaineistossa oli mukana 3 502 oppilasta. Rekisteritietoihin perustuvissa koulutus- ja työmarkkina-analyyseissa tarkasteltiin 2 918:aa henkilöä.
Oppilaat jaettiin kolmeen osaamisryhmään: alimpaan, keskimmäiseen ja ylimpään osaamiskolmannekseen. Oppilaiden suhteellinen asema osaamisryhmissä muuttui perusopetuksen aikana melko vähän. Noin kaksi kolmasosaa kolmannella luokalla ylimpään osaamisryhmään kuuluneista sijoittui ylimpään ryhmään myös kuudennella luokalla. Kuudennen ja yhdeksännen luokan välillä vastaava osuus oli noin neljä viidesosaa. Myös alimpaan osaamisryhmään kuuluminen oli varsin pysyvää.
Kolmannen luokan osaaminen oli yhteydessä toisen asteen valintaan
Koulutuspolkujen erilaisuus näkyi jo kolmannen luokan osaamisryhmien perusteella. Ylimpään osaamisryhmään kuuluneista 68 prosenttia siirtyi myöhemmin lukioon. Alimpaan osaamisryhmään kuuluneista puolestaan 67 prosenttia päätyi ammatilliseen koulutukseen.
Yhteys vahvistui perusopetuksen edetessä. Yhdeksännellä luokalla ylimpään osaamisryhmään kuuluneista 80 prosenttia siirtyi lukioon, kun taas alimpaan ryhmään kuuluneista 83 prosenttia siirtyi ammatilliseen koulutukseen.
Perhetaustan yhteys säilyi osaamisen huomioon ottamisen jälkeen
Huoltajan sosioekonominen asema oli yhteydessä sekä oppilaan osaamisryhmään että toisen asteen koulutusvalintaan. Tilastokeskuksen luokituksen mukaisista ryhmistä ylempien toimihenkilöiden lapset kuuluivat muita useammin ylimpään osaamisryhmään, kun taas työntekijöiden sekä työttömien ja eläkeläisten lapset sijoittuivat muita useammin alimpaan ryhmään.
Perhetaustan yhteys toisen asteen valintaan säilyi myös silloin, kun oppilaan osaamisryhmä ja sukupuoli otettiin tilastollisessa mallissa huomioon. Mallin perusteella ylempien toimihenkilöiden lapsista 61 prosenttia siirtyi lukioon. Työntekijöiden lapsilla vastaava osuus oli 34 prosenttia.
Toisen asteen valinta heijastui jatko-opintoihin
Lukion ja ammatillisen koulutuksen suorittaneiden jatkokoulutuspolut erosivat selvästi toisistaan. Lukion suorittaneista 73 prosenttia oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 15 prosenttia oli suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon ja vain pieni osa yliopistotutkinnon.
Koulutustausta oli puolestaan vahvasti yhteydessä sosioekonomiseen asemaan nuorella aikuisiällä. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet sijoittuivat tavallisimmin ylemmiksi toimihenkilöiksi ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet alemmiksi toimihenkilöiksi. Ilman korkea-asteen tutkintoa jääneet työskentelivät muita useammin työntekijäasemassa.
Suomen koulutusjärjestelmässä on muodollisesti mahdollista siirtyä koulutuspolulta toiselle, mutta käytännössä polut näyttävät olevan melko pysyviä. Oppimista olisi tärkeää tukea jo perusopetuksen alkuvuosina, jotta jokaisella oppilaalla olisi myöhemmin mahdollisimman hyvät edellytykset valita oma koulutuspolkunsa, sanoo johtava arviointiasiantuntija Matti Suomilammi.
Tuloksia tulkittaessa on huomioitava, että tutkimuksessa tarkasteltiin yhtä ikäluokkaa ja että osallistujat olivat rekisteritietojen keräämisen aikaan vasta noin 26–27-vuotiaita. Osalla osallistujista korkeakouluopinnot olivat vielä kesken, eikä työmarkkinoille sijoittuminen ollut vielä vakiintunut. Tutkimuksessa havaitut yhteydet eivät myöskään osoita yksittäisiä syy-seuraussuhteita.
Julkaisu
Lisätietoa
Jukka Marjanen
