Karvin arviointi: Varhaiskasvatuksen laadunhallinta on vahvistunut kymmenen viime vuoden aikana

Tiedote Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen laadunhallinta on Suomessa kehittynyt aiempaa systemaattisempaan ja tavoitteellisempaan suuntaan. Tämä käy ilmi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arvioinnista, jossa tarkasteltiin kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatustoimijoiden laadunhallinnan nykytilaa. 

Toimiva laadunhallinta auttaa parantamaan varhaiskasvatuspalveluiden laatua ja tukee parhaimmillaan pedagogiikan kehittämistä päiväkodeissa. Arvioinnin mukaan lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta raportoi, että heidän organisaatiossaan on käytössä systemaattinen laadunhallinnan toimintatapa. Kymmenen vuotta sitten vastaavat käytännöt olivat huomattavasti hajanaisempia. Käytetyt laadunhallinnan menetelmät kattavat nyt paremmin myös varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan.

Tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen arviointi ja laadunhallinta ovat vakiintuneet monissa organisaatioissa osaksi arkea. Erityisesti tavoitteiden asettaminen, toiminnan jatkuva kehittäminen ja yhteiset arviointikäytännöt näyttävät vahvistuneen viime vuosina, sanoo arvioinnin projektipäällikkö, arviointineuvos Janniina Vlasov Karvista. 

Arviointi toteutettiin vuosina 2025–2026 Karvin ylläpitämällä Valssi-laadunarviointijärjestelmällä. Aineisto koostui 850 johtajan ja asiantuntijan sekä 6 731 varhaiskasvatuksen työntekijän vastauksesta eri puolilta Suomea. 

Tavoitteiden asettamisessa onnistutaan

Varhaiskasvatuksessa tavoitteita asetetaan esimerkiksi lasten hyvinvoinnin ja oppimisen, pedagogiikan, henkilöstön osaamisen ja toimintakulttuurin kehittämiselle. Valtaosa varhaiskasvatuksen ja päiväkotien johdosta arvioi, että organisaatiossa onnistutaan toimintaa ohjaavien tavoitteiden asettamisessa. Myös henkilöstö koki arvo- ja tavoitekeskustelun pääosin toimivaksi.

Paikallisen varhaiskasvatusta ohjaavan opetussuunnitelman laadinta ei ole enää velvoittavaa. Valtaosa johdosta kertoi kuitenkin hyödyntävänsä paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa edelleen, ja noin 60 prosenttia toimijoista aikoo jatkaa paikallisen suunnitelman laatimista myös tulevaisuudessa. 

Arviointitietoa kerätään paljon, mutta sen hyödyntämisessä on parannettavaa

Arvioinnissa tunnistettiin myös kehittämiskohteita. Laadunhallintaan liittyviä tehtäviä ja vastuunjakoa tulee selkeyttää ja vastuunjaon toimivuutta tulee tarkastella säännöllisesti. Myös arviointitiedon hyödyntäminen, henkilöstön osallisuus arviointiprosessissa sekä arviointiosaamisen vahvistaminen vaativat edelleen kehittämistä. 

Vaikka asiakaspalautetta, itsearviointitietoa ja varhaiskasvatuspalveluita koskevaa muuta tietoa kerätään laajasti, vain hieman yli puolet johdosta arvioi, että kerätyn tiedon hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta arvioidaan riittävän hyvin. 

Laadunhallinnassa ei riitä pelkkä tiedon kerääminen. Arviointitiedosta on hyötyä vain, jos se johtaa kehittämiseen myös lapsiryhmissä. Samalla se auttaa tunnistamaan ja vahvistamaan varhaiskasvatuksen vahvuuksia, Vlasov toteaa. 

Resurssit vaikuttavat suoraan laadun kehittämiseen

Arviointi nostaa esiin myös henkilöstön saatavuuden, resurssien riittävyyden ja kiireen vaikutukset laadunhallintaan. Noin kolmasosa johdosta arvioi henkilöstöresurssien tai taloudellisten resurssien suunnittelun toteutuvan korkeintaan kohtalaisesti. Henkilöstön mukaan sijaisten puute, poissaolot ja suuret lapsiryhmät vaikeuttavat laatutyötä. 

Myös kuntatalouden paineet nähtiin tekijöinä, jotka vaikuttavat lähivuosina varhaiskasvatuksen laadunhallintaan. 

Valssi-järjestelmä on vakiintumassa osaksi laadunhallintaa

Karvin ylläpitämä Valssi-laadunarviointijärjestelmä on nykyään osa monen organisaation laadunhallintaa. Yli puolet vastaajista oli toteuttanut Valssilla laajan arviointiprosessin, ja järjestelmää pidettiin tärkeänä työkaluna arvioinnin systematisoinnissa sekä yhteisen keskustelun tukena. 

Arvioinnin perusteella laadunhallinnan kansallista kehittämistä kannattaa jatkaa erityisesti arviointitiedon hyödyntämisen, henkilöstön arviointiosaamisen sekä pienempien toimijoiden tukemisen näkökulmista. Varhaiskasvatuksen järjestäjien ja yksityisten palveluntuottajien tulee varmistaa, että laadunhallinta ja arviointi toteutuvat systemaattisesti ja laatutyötä johdetaan.

Arviointiraportti 

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa 2026

Lisätietoa