Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen asiantuntijalausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 31 §:n (päiväkodin johtajan kelpoisuus) sekä 75 §:n 5 momentin (siirtymäsäännös) muuttamisesta
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain 31 §:n (päiväkodin johtajan kelpoisuus) sekä 75 §:n 5 momentin (siirtymäsäännös) muuttamisesta.
Karvi ei kannata hallituksen esitystä. Karvi katsoo, että sosionomi (ylempi AMK) -koulutuksen tuottamasta varhaiskasvatusosaamisesta ei ole riittävästi tutkimus-, arviointi- ja selvitystietoa. Nykyiset päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset perustuvat laajaan tutkimus-, selvitys- ja arviointitietoon ja vastaavat kansallisen arvioinnin perusteella johtamistehtävien osaamisvaatimuksiin. Esitetty muutos voisi lisäksi heikentää varhaiskasvatuksen koulutuspolkujen ja ammatillisten osaamisprofiilien pitkäjänteistä kehittämistä.
Sosionomi (ylempi AMK) -koulutuksesta tarvitaan kattavampaa tietoa
Karvin näkemyksen mukaan päätöksenteon tueksi tulisi olla kattavampaa kansallista tietoa sosionomi (ylempi AMK) -koulutuksen sisällöistä, toteutuksesta ja sen tuottamasta varhaiskasvatusosaamisesta. Hallituksen esityksen mukaan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto (90 op) on työelämälähtöinen ja luonteeltaan laaja-alainen sosiaalialan tutkinto. Osa opinnoista voidaan kohdentaa varhaiskasvatuksen sisällöiksi, mutta kyseessä on lähtökohdiltaan sosiaalialan osaamista tuottava tutkinto, joka ei nykyisellään tuota kelpoisuutta varhaiskasvatuksen tehtäviin.
Hallituksen esityksessä ja sitä edeltäneessä työryhmäraportissa (Alila ym., 2026) todetaan, ettei sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa, sen sisältöjä tai sen tuottamaa varhaiskasvatusosaamista ole arvioitu osana varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmää. Esityksen perusteella jää epäselväksi, millaisen varhaiskasvatusosaamisen päälle lisäopinnoilla hankittu pedagoginen ja didaktinen osaaminen rakentuisi, ja miten sosionomi (ylempi AMK) - ja kasvatustieteen maisterikoulutusten sisällöt suhteutuvat toisiinsa. Epäselvää on myös, miten sosionomi (ylempi AMK) -koulutusta kehitettäisiin vastaamaan päiväkodin johtajalta edellytettävää osaamista, jos kelpoisuus muodostuisi lisäopintojen kautta.
Päiväkodin johtajilta edellytetään koulutuksen tuottamaa pedagogista asiantuntijuutta
Karvi on toteuttanut vuosina 2020–2023 kaksiosaisen päiväkodin johtajan työhön keskittyvän arvioinnin (Siippainen ym., 2021; Kuusiholma-Linnamäki ym., 2023). Arviointien perusteella varhaiskasvatukseen kohdistuneet lainsäädännön uudistukset, pedagogiikan merkityksen vahvistuminen ja yhteiskunnalliset odotukset ovat nostaneet myös päiväkodin johtajien osaamisen vaatimustasoa. Samaan aikaan johtajien työkokonaisuudet ovat kasvaneet ja koulutetusta henkilöstöstä on pulaa. Arviointien johtopäätöksenä on, että päiväkodin johtajalta edellytetään nykyisin koulutuksen ja ammatillisen osaamisen kautta kehittynyttä pedagogista asiantuntijuutta, jotta hän kykenee johtamaan varhaiskasvatuksen tavoitteiden muutokset osaksi päivittäispedagogiikkaa, ja työssä korostuu pedagogiikan johtaminen ja muutosjohtaminen (Kuusiholma-Linnamäki ym., 2023).
Nykyinen kelpoisuusvaade maisteritutkinnosta on ollut lainsäädännössä vasta lyhyen aikaa, ja arviointiemme perusteella vaihtelevilla koulutustaustoilla työelämässä toimivien johtajien osaamisperusta on vakiintumatonta ja pirstaleista (ks. Siippainen ym. 2021). Nykyisen kelpoisuuslainsäädännön tavoitteena on ollut vahvistaa päiväkodin johtajan yhtenäisen osaamisen ja pedagogisen asiantuntijuuden muodostumista. Tämän vuoksi Karvi ei pidä esitettyä muutosta perusteltuna. Muutoksen riskinä on koulutuspolkujen sekä päiväkodin johtajien osaamisperustan pirstaleisuuden lisääntyminen.
Kasvatustieteen maisterikoulutus vastaa hyvin osaamistarpeisiin ja sitä on kehitetty systemaattisesti
Karvi haluaa painottaa, että nykylainsäädäntöä edelsi pitkä valmistelutyö (HE 40/2018), joka perustui tutkimus-, arviointi- ja selvitystietoon tarvittavasta päiväkodin johtajan osaamisesta. Maisterin tutkinnon asettamista vähimmäisvaatimukseksi perusteltiin nykyistä lainsäädäntöä laadittaessa sillä, että päiväkodin johtajan tehtäviin sisältyy entistä enemmän pedagogiikan, henkilöstön pedagogisen osaamisen sekä varhaiskasvatustoiminnan suunnittelun johtamista. Karvin arvioinnit ovat myöhemmin vahvistaneet tämän perustelun: arviointien perusteella päiväkodin johtajalla on keskeinen rooli niin pedagogiikan, opetussuunnitelmatyön kuin toimintakulttuurin kehittämisessä (ks. Siippainen ym., 2021; Kuusiholma-Linnamäki ym., 2023; Kannel ym., 2023; Harkoma ym., 2024).
Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin (Karila ym., 2024) perusteella nykyiset kasvatustieteen maisterin (pääaineena varhaiskasvatus) koulutukset vastaavat hyvin päiväkodin johtajan osaamistarpeisiin. Koulutuksissa painottuvat varhaiskasvatuksen johtaminen, arviointi, kehittäminen ja tutkimus, ja koulutukset antavat valmiudet päiväkodin johtajan tehtäviin. Myös työelämän edustajat arvioivat maisterikoulutuksesta valmistuneiden osaamista myönteisesti, sillä 77 prosenttia kyselyyn vastanneista kunta- ja työnantajaedustajista arvioi osaamisen vastaavan hyvin tai erittäin hyvin varhaiskasvatustyön nykyisiä tarpeita.
Esityksen taustalla on tavoite vahvistaa työvoiman saatavuutta lisäämällä mahdollisuuksia kelpoistua johtajaksi. Karvi haluaa kuitenkin huomauttaa, että johtajan kelpoisuutta selvittäneen työryhmän raportin (Alila ym., 2026) mukaan kasvatustieteen maisterikoulutus on nykytilanteessa vetovoimainen, ja vuosittain valmistuvien maisterien määrä kattaa eläköityvien johtajien määrän. Näin ollen esityksen taustalla ei näyttäisi olevan kelpoisten johtajien saatavuusongelmaa.
Hallituksen esityksen toisessa osassa, eli kelpoisuusajan muutoksella vuoden 2030 alkuun asti, tavoitellaan niin ikään parannuksia johtajien saatavuuteen. Epäselväksi kuitenkin jää, miten tämänkin jälkeen olisi perusteltua lisätä saatavuutta kelpoisuuksia muuttamalla. Karvi ei näe työvoiman saatavuutta riittävänä perusteluna lainsäädäntömuutokselle.
Varhaiskasvatuksen koulutuksia, koulutuspolkuja ja osaamisprofiileja tulee kehittää pitkäjänteisesti
Varhaiskasvatuksen koulutuksia ja joustavia koulutuspolkuja on kehitetty monipuolisesti vuosien saatossa. Lisäksi varhaiskasvatuksessa on historiallisesti ollut haasteita eri koulutusten tuottaman eriytyneen osaamisen ja tehtävien määrittelyssä, ja osaamisprofiileja on pyritty selkeyttämään pitkään. Vaikka työssä on menty eteenpäin, liittyy kansallisen arvioinnin perusteella varhaiskasvatuksen ammattiryhmien osaamisprofiileihin edelleen epäselvyyksiä, ja koulutusten sisällöissä on osin päällekkäisyyttä (Karila ym., 2024). Arviointimme suosituksena onkin, että jatkossa varhaiskasvatuksen koulutusten tulisi pyrkiä vahvistamaan koulutusten selkeitä osaamisprofiileja ja välttämään osaamisen tarpeetonta päällekkäisyyttä.
Hallituksen esityksen perusteluna on joustavoittaa päiväkodin johtajan kelpoisuuden saavuttamista myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneille henkilöille. Karvi kannattaa lähtökohtaisesti sitä, että opiskelijoiden polkuja joustavoitetaan ja kehitetään. Kansallisen arvioinnin (Karila ym., 2024) ja Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2021; 2024) kartoitusten perusteella varhaiskasvatuksen erilaisia ammatillisia polkuja ja opintojen toteuttamisen tapoja on jo nykytilanteessa monipuolisesti, ja järjestäjät arvioivat nykyiset polut pääsääntöisesti joustaviksi ja toimiviksi.
Hallituksen esityksessä on Karvin arviointitietoon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen historiaan peilaten kyse yksittäisen opintopolun joustavoittamista isommasta asiasta. Nykytilanteessa päiväkodin johtajaksi kelpoistava polku on yhtenäinen, ja osaaminen muodostuu tutkinnon kokonaisuudessa. Lakimuutoksen toteutuessa nykyinen asetelma muuttuisi olennaisesti; yhtenäisen johtajan tehtävään kelpoistavan tutkintopolun sijaan muodostuisi kaksi erillistä polkua erilaisin vaatimuksin. Riskinä on, että erilliset osaamispolut lisäävät samassa tehtävässä toimivien osaamispohjan vaihtelua, ja pitkään jatkunut tarve osaamisprofiilien selkeyttämisestä vaikeutuu entisestään. Karvi ei näin ollen näe koulutuspolkujen joustavoittamista riittävänä perusteluna muutokselle.
Yhteenveto
Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin johtopäätös oli: koulutusten sisältöjä kehitettäessä tulee varmistaa, että koulutuksille asetetut osaamistavoitteet eivät kasvaisi liian suuriksi tai osaamisen päällekkäisyys lisääntyisi (Karila ym. 2024). Arviointitietoon perustuen Karvi katsoo, että hallituksen esitys voi pikemminkin hämärtää kuin selkeyttää varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmän osaamisprofiileja, koulutuspolkuja ja koulutusten kehittämistä. Esityksen toteutuessa kaksi koulutusta tuottaisivat jatkossa saman kelpoisuuden, mutta erilaiset koulutuspolut ja profiililtaan erilaista osaamista. Tämä on haaste koulutusten systemaattiselle kehittämiselle, varhaiskasvatuksen laadun varmistamiselle sekä ammattiryhmien selkeiden osaamisprofiilien ylläpitämiselle.
Kokonaisuutena arvioiden hallituksen esitykselle ei Karvin näkemyksen mukaan ole esitetty sellaista tutkimus-, arviointi- tai saatavuustietoon perustuvaa näyttöä, joka osoittaisi nykyisen päiväkodin johtajan kelpoisuusjärjestelmän muuttamisen tarpeelliseksi. Tämän vuoksi Karvi ei kannata esitystä.
Muut huomiot esitykseen
Karvi on jo aiemmissa lausunnoissaan ja kannanotoissaan nostanut esiin sen, kuinka varhaiskasvatuksen lainsäädäntöön liittyvä nopea ja tempoileva päätöksenteko on haastanut varhaiskasvatuksen pitkäjänteistä kehittämistä (ks. HE 55/2025; VN/23259/2024; Vlasov ym., 2024). Nyt lausuttavana olevalla esityksellä olisi toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia päiväkodin johtajien kelpoisuusjärjestelmään ja sitä kautta varhaiskasvatuksen koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Samalla muutokset antavat ristiriitaisen kuvan lainsäätäjien sitoutumisesta varhaiskasvatuksen systemaattiseen kehittämiseen osana suomalaista koulutusjärjestelmää. Pitkäjänteisen koulutuskehittämisen näkökulmasta tarkoituksenmukaisempaa olisi vahvistaa eri koulutusväylien selkeitä osaamisprofiileja kuin lisätä niiden välistä päällekkäisyyttä.
Helsingissä 20.8.2026
johtaja Hannele Seppälä, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
yksikön johtaja Kirsi Hiltunen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
Lähteet:
Alila, K., Eskelinen, M., Penttilä, M., Sarkkinen, T., Tervaspalo, K. & Vähäkuopus, S. (2026). Päiväkodin johtajan kelpoisuuden saavuttamista selvittäneen työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:13.
Harkoma, S., Marjanen, J., Junttila, N., Sainio, M., Stoor-Grenner, M. & Tiihonen, M. (2024). Arviointi kiusaamisen vastaisesta toiminnasta sekä lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemisesta varhaiskasvatuksessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 27:2024.
Hallituksen esitys eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 40/2018 vp.
Hallituksen esitysluonnos laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta VN/23259/2024.
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta HE 55/2025 vp.
Kannel, L., Kuusiholma-Linnamäki, J., Harju-Luukkainen, H., Heiskanen, N., Kuusisto, A. & Kulmala, V. (2023). Paikallisten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 28:2023.
Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T. & Huhtanen, M. (2024). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 7:2024.
Kuusiholma-Linnamäki, J., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Fonsén, E., Heikkinen, S., Hjelt, H., Lahtinen, J., Lohi, N., Mäkelä, M. & Siippainen, A. (2023). Päiväkodin johtajan työ: Johtamiskokonaisuudet, varajohtamisen rakenteet ja johtajan työhön kohdistuvat odotukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 29:2023.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2021). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelma 2021–2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:3.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2024). Koulutusten kehittämistä tutkimuksella, yhteistyöllä ja verkostoitumalla: Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin toisen toimintakauden loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:7.
Siippainen, A., Sarkkinen, T., Vlasov, J., Marjanen, J., Fonsén, E., Hjelt, H., Heikkinen, S., Lohi, N., Lahtinen, J. & Mäkelä, M. (2021). ”Yhdessä yritetään tehdä parasta mahdollista varhaiskasvatusta ja laatua jokaisen lapsen päivään” Varhaiskasvatuksen moninaiset johtamisrakenteet ja johtaminen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 23:2021.
Vlasov, J., Sarkkinen, T. & Harkoma, S. (2024). Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttaminen vaatii kestäviä poliittisia päätöksiä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Policy Brief 1:2024.