Ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on vahvistettava työllistymisen edellytyksiä

Tiedote Ammatillinen koulutus

Arvioinnin mukaan opiskelijoiden työllistymisen tukea on vahvistettava ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa nykyistä johdonmukaisemmin koko opintojen ajan. Kehittämistarpeita liittyy työelämän osaamistarpeiden ennakointiin, työelämäyhteyksiin, uraohjaukseen ja työelämässä toimimisen taitoihin. Samalla ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on jo monia vahvuuksia ja toimivia käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää opiskelijoiden työllistymisen edellytysten vahvistamisessa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ammatillisista perustutkinnoista työllistymistä. Arviointi tuotti tietoa työllistymisen nykytilasta sekä siitä, miten ammatillisista perustutkinnoista työllistymistä voidaan edistää ja millaiset tekijät tukevat opiskelijoiden siirtymistä työelämään. Arviointi toteutettiin vuosina 2024–2026, ja siinä tunnistettiin myös hyviä käytäntöjä työllistymisen edistämiseksi kansallisesti ja kansainvälisesti.

Koulutustarjontaa on kohdennettava nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin

Koulutuksen järjestäjät hyödyntävät ennakoinnissa erilaisia tietolähteitä, ja yhteistyö työelämän kanssa on monin paikoin tiivistä. Arviointi osoittaa kuitenkin, että ennakointi ei ole vielä riittävän systemaattista eikä kytkeydy riittävästi koulutustarjonnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. 

Myös työnantajat ovat tyytyväisiä yhteistyön sujuvuuteen koulutuksen järjestäjien kanssa, mutta kehitettävää on koulutustarjonnan vastaavuudessa heidän tarpeisiinsa sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden saatavuudessa. Koulutuksen järjestäjien tulee vahvistaa ennakointitoimintaansa, hankkia järjestelmällisesti tietoa alueensa työelämän osaamis- ja työvoimatarpeista ja hyödyntää tätä tietoa nykyistä tavoitteellisemmin koulutustarjonnan suunnittelussa, opetuksessa ja ohjauksessa. Koulutustarjontaa tulee suunnata nykyistä paremmin työllistäville toimialoille ja ammatteihin. Tämä edellyttää myös, että koulutuksen järjestäjät, työnantajat, työllisyyspalvelut ja muut alueen toimijat kantavat yhdessä vastuuta siitä, että koulutustarjontaa ja palveluja suunnitellaan alueen tarpeiden pohjalta. 

Myös kansallisella tasolla tulee varmistaa, että ennakoinnin tietopohja on riittävä ja tukee kansallisten ja alueellisten koulutus- ja osaamistarpeiden yhteensovittamista.

Työllistymistä edistävää uraohjausta on vahvistettava

Opiskelijat tarvitsevat tukea urasuunnittelu- ja työllistymistaitojensa kehittymiseen koko opintojensa ajan. Työllistymistä edistävää ohjausta ja tukea on opiskelijoille saatavilla, mutta ohjauksen sisällöissä, ajoittumisessa ja käytännöissä on kehittämistarpeita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työmarkkina- ja ammattitiedon hankintaan ja hyödyntämiseen, erilaisten työ- ja työllistymisvaihtoehtojen arviointiin sekä valmiuksiin toimia muuttuvassa ja epävarmassa työelämässä. Lisäksi on tärkeää vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia rakentaa ja hyödyntää työllistymistä tukevia verkostoja.

Ohjauksen tulee muodostaa selkeä ja suunnitelmallinen kokonaisuus koko opintojen ajalle. Se edellyttää opetus- ja ohjaushenkilöstön vastuiden ja työnjaon selkeyttämistä sekä ohjausosaamisen vahvistamista. Samalla ohjauksessa tulee nykyistä paremmin huomioida työllistymisen haasteet ja työmarkkinoiden muutokset, ja ohjauksen jatkumoa on vahvistettava valmistumisen nivelvaiheessa yhteistyössä esimerkiksi työllisyyspalvelujen, Ohjaamojen ja muiden vastaavien tahojen kanssa, sanoo arviointineuvos Jani Goman.

Työelämään tutustumista ja työelämäyhteyksiä tarvitaan lisää 

Opintojen aikainen verkostoituminen, työelämäkontaktit ja työelämässä oppiminen ovat keskeisiä tekijöitä työelämään siirtymisessä. Erityisesti nuorilta opiskelijoilta usein puuttuu aiempi työkokemus ja yhteydet työelämään, minkä vuoksi heille tarvitaan matalan kynnyksen mahdollisuuksia tutustua työelämään jo opintojen alkuvaiheessa.

Varhaiset kontaktit työelämään auttavat opiskelijoita hahmottamaan alan työtehtäviä, kartuttamaan verkostoja ja luomaan valmiuksia siirtyä myöhemmin varsinaisille työssäoppimisjaksoille. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että opiskelijoilla on riittävät perustaidot ennen työelämässä oppimista, toteaa arviointiasiantuntija Raisa Hievanen.

Työelämässä oppiminen on opiskelijoille tärkeä ponnahduslauta työelämään, ja monet opiskelijat työllistyvät myöhemmin työssäoppimispaikkaansa. Soveltuvia koulutus- ja oppisopimuspaikkoja tarvitaan kuitenkin lisää. Samalla on tärkeää varmistaa, että myös enemmän tukea tarvitseville opiskelijoille on tarjolla soveltuvia oppimisympäristöjä ja riittävästi tukea työelämään siirtymiseen. Arvioinnin mukaan myös oppisopimuksen toteutusmalleja tulee kehittää niin, että ne soveltuvat nykyistä useammin nuorille. Tähän kehittämistyöhön tarvitaan mukaan niin koulutuksen järjestäjät, opetushallinto kuin työmarkkinajärjestötkin. 

Työllistymisen edistäminen kansainvälisestä näkökulmasta 

Arviointia täydentänyt kansainvälinen asiantuntijapaneeli pitää suomalaisen ammatillisen koulutuksen vahvuuksina erityisesti koulutuksellista tasa-arvoa, avoimuutta ja hyviä mahdollisuuksia jatkaa korkeakoulutukseen. Paneelin mukaan nuorten perustutkinnon suorittaneiden korkea työttömyys kertoo kuitenkin myös rakenteellisista haasteista: työelämäyhteydet ovat monilla aloilla liian heikot, työpaikalla oppimisen käytännöt vaihtelevat eikä työnantajien osallistuminen koulutukseen ole riittävän vakiintunutta. Paneeli korostaa, että työllistymisen vahvistaminen edellyttää nykyistä vahvempia yhteistyörakenteita koulutuksen ja työelämän välille, työpaikalla oppimisen kehittämistä sekä työnantajien pitkäjänteisempää sitoutumista koulutukseen.

Näin arviointi toteutettiin

Karvi hankki arviointitietoa kyselyillä ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä, opetus- ja ohjaushenkilöstöltä sekä ammatillisista perustutkinnoista valmistuneilta. Lisäksi Karvi toteutti yhteistyössä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK), Suomen Yrittäjien ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) kanssa kyselyt työnantajille, ja kansainvälinen asiantuntijapaneeli haastatteli keskeisiä sidosryhmiä. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin rekisteritietoa. 

Arvioinnin päätöswebinaari 5.5.2026

Karvi järjestää 5.5.2026 klo 13.00–15.30 webinaarin arvioinnin tuloksista ja kehittämissuosituksista. Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja tilaisuudesta Karvin verkkosivuilla. Tervetuloa!

Raportit