Miten katsomusaineiden valinnat ovat muuttuneet perusopetuksessa?

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla uudet tilastot katsomusaineiden valinnoista perusopetuksessa. Elämänkatsomustiedon ja islamin suosio jatkaa tasaista kasvuaan, ja myös ortodoksisen uskonnon opiskelu on hienoisessa nousussa.

Opetushallituksen tilastopalvelu Vipusessa on seurattu uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppilasmääriä vuodesta 2010 alkaen. Tilastoissa on mukana suurimmat uskonnot sekä elämänkatsomustieto toisena katsomusaineena. Viimeiset tiedot kerättiin vuodelta 2018.

Vuonna 2023 Karvi toteutti Opetushallituksen asettaman katsomusaineiden uudistamista koskevan kehittämistyöryhmän tueksi tiedonkeruun, jonka tavoitteena oli muun muassa selvittää eri katsomusaineiden oppilasmäärät vuonna 2022. Tilastokeskuksen lokakuussa 2025 julkaisemissa tiedoissa on puolestaan kuvattu oppilasmääriä lukuvuonna 2024–2025.

Tilastoissa islam sisältyi aiemmin ryhmään muut, ja vasta vuodesta 2012 alkaen se on ollut oma luokkansa. Ryhmä muut kattaa katolisen, juutalaisen, adventistisen, buddhalaisen, helluntailiikkeen ja krishna-liikkeen uskonnon sekä muita pienempiä ryhmiä. Näiden yhteinen osuus on koko oppilasmäärästä hyvin pieni.

Vuoden 2024 tilastoissa on lisäksi eritelty oppilaat, jotka eivät osallistu koulun katsomusaineiden opetukseen, vaan joko saavat opetusta oman uskonnollisen yhdyskunnan kautta tai osallistuvat muuhun kouluopetukseen tai ohjattuun toimintaan. Näiden ryhmien tilastointi on vaihdellut vuosittain, mikä vaikeuttaa vertailua. Tässä ne on yhdistetty kategoriaan ”ei katsomusainetta”.

Evankelisluterilainen uskonto edelleen selvästi suurin

Kuvioissa 1 ja 2 näkyy oppilaiden suhteelliset osuudet eri katsomusaineissa aina vuodesta 2010 alkaen. Evankelis-luterilaisen uskonnon oppilasmäärä on vähentynyt tasaisesti viimeisen viidentoista vuoden aikana, mutta edelleen lähes 80 prosenttia oppilaista opiskelee tätä katsomusainetta.

Kuvio 1. Oppilaiden suhteelliset osuudet evankelis-luterilaisessa uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa eri vuosina

Kuvio 2. Oppilaiden suhteelliset osuudet muissa kuin evankelis-luterilaisessa uskonnossa eri vuosina

Elämänkatsomustiedon oppilasmäärä on puolestaan kasvanut tasaisesti, ja sitä opiskelee jo lähes 13,5 prosenttia oppilaista – määrä on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa.

Islamin opiskelijamäärät ovat myös kasvaneet, ja islam on nyt selvästi toiseksi suurin uskonto. Koko maassa sen osuus on kuitenkin alle neljä prosenttia. Ortodoksisen uskonnon opiskelijoita on hieman yli kaksi prosenttia, eikä määrä ole juuri muuttunut viime vuosina. Ukrainan sodan seurauksena tulleet pakolaiset ovat lisänneet lukua hieman, mutta kasvu on ollut alle puoli prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna.

Alakoulun ja yläkoulun välillä pieniä eroja

Katsomusaineiden valintoja (kuviot 3-6) voi tarkastella erikseen alakoulun (1–6) ja yläkoulun (7–9) osalta. Muutostrendi on molemmissa samansuuntainen: evankelis-luterilaisen uskonnon osuus on vähentynyt hitaasti, ja elämänkatsomustiedon sekä islamin osuudet ovat kasvaneet.

Kuvio 3. Oppilaiden suhteelliset osuudet evankelis-luterilaisessa uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa eri vuosina vuosiluokilla 1–6

Kuvio 4. Oppilaiden suhteelliset osuudet muissa kuin evankelis-luterilaisessa uskonnossa eri vuosina vuosiluokilla 1–6

Kuvio 5. Oppilaiden suhteelliset osuudet evankelis-luterilaisessa uskonnossa ja elämänkatsomustiedossa eri vuosina vuosiluokilla 7–9

Kuvio 6. Oppilaiden suhteelliset osuudet muissa kuin evankelis-luterilaisessa uskonnossa eri vuosina vuosiluokilla 7–9

Muutos näkyy kuitenkin selvemmin alakoulussa (kuvio 4), jossa elämänkatsomustiedon oppilaita on jo lähes 15 prosenttia, kun yläkoulussa (kuvio 6) osuus on noin 11 prosenttia. Myös islamin osuus on suurempi alakoulussa (4,2 %) kuin yläkoulussa (3,3 %). Ortodoksisen uskonnon opiskelijoiden osuus on pysynyt lähes samana molemmilla kouluasteilla (2,2 % ja 2,0 %).

On todennäköistä, että alakoulun nykyiset osuudet näkyvät muutaman vuoden kuluttua myös yläkoulussa, sillä vain harva oppilas vaihtaa katsomusainetta perusopetuksen aikana.

Mitä eri katsomusaineiden oppilasmäärät merkitsevät opetuksen järjestäjille?

Suomessa opiskeltavien katsomusaineiden oppilasmäärät eri vuosina on koottu taulukkoon 1. Evankelis-luterilaisen uskonnon, islamin, ortodoksisen uskonnon ja elämänkatsomustiedon jälkeen oppilasmäärät jakautuvat useisiin pieniin uskontoihin. Islamin oppilasmäärät laskettiin vielä vuonna 2010 kategoriaan ”muut”. Tämä selittää miksi vuoden 2010 ”muut” ryhmä on ollut huomattavan suuri verrattuna muihin vuosiin. 

Ortodoksisen uskonnonkaan kohdalla ei voida puhua suurista määristä: keskimäärin yhtä vuosiluokkaa kohden oppilaita on viime vuosina ollut reilu 1000 oppilasta. Oppilasmäärä on kuitenkin viime vuosina kasvanut hieman.

Taulukko 1. Oppilasmäärät eri vuosina

Lainsäädäntö velvoittaa opetuksenjärjestäjää tarjoamaan opetusta, jos kouluissa on vähintään kolme samaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvaa oppilasta ja huoltajat pyytävät oman uskonnon opetusta. Sama ehto koskee elämänkatsomustietoa: opetusta on järjestettävä, jos vähintään kolme uskontokuntiin kuulumatonta oppilasta ei osallistu enemmistön uskonnon opetukseen.

Nykyinen järjestelmä asettaa monelle opetuksenjärjestäjälle haasteita. Vähemmistöuskontoja voi olla useita, ja jo kolmen oppilaan ryhmä voi synnyttää opetuksenjärjestämisvelvollisuuden. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on tällä hetkellä opetussuunnitelmat kymmeneen eri uskontoon, mutta opetusta voidaan järjestää myös muihin uskontoihin, jos edellytykset täyttyvät.

Kuten taulukosta nähdään, niin muiden uskontojen opiskelijoiden määrät ovat olleet lievässä nousussa. Näiden lisäksi 2198 oppilasta eivät osallistu koulussa katsomusaineiden opiskeluun ja heille järjestetään vastaavasti muuta kouluopetusta tai ohjattua toimintaa. Taulukossa ei ole erikseen mainittu oppilaita, jotka eivät osallistu koulussa katsomusaineiden opiskeluun ja osallistuvat oman uskonnollisen yhdyskuntansa antamaan opetukseen. Näitä on vuoden 2024 tilastoinnin mukaan 2470 oppilasta. 

Katsomusaine osana oppilaan omaa identiteettiä

Tilastot osoittavat selvästi, että evankelis-luterilaisen uskonnon osuus on laskussa, kun taas elämänkatsomustiedon ja islamin määrät kasvavat. Vuoden 2023 tiedonkeruun mukaan islamin opetus keskittyy pääasiassa suuriin kaupunkeihin; pienemmissä kunnissa oppilasmäärät ovat hyvin pieniä.

Opetuksen järjestäjille monimuotoistuminen tuo lisäkustannuksia: pienten ryhmien opetus on kallista, ja lisäksi lukujärjestysten suunnittelu sekä opettajien rekrytointi aiheuttavat käytännön haasteita.

Uskonnonopetuksen tehtävänä on kuitenkin tarjota oppilaalle aineksia oman identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen ja arviointiin. Yksilön identiteetti on usein yhteydessä myös ryhmäidentiteettiin – kuten uskonnolliseen yhteisöön. Vähemmistöuskontojen oppilaille oman uskonnon opetus voi olla merkittävä osa heidän kasvuaan yhteiskunnan jäseniksi.

Lähteet:

Ainevalinnat [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2024. ISSN=1799-103X. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 22.10.2025]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cm14pbbpdf6i907urwmln1018

Katsomusaineiden tiedonkeruu oppilasmääristä ja opetuksen nykytilasta (2023)

Katsomusaineiden opetuksen järjestäminen perusopetuksessa (OPH)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014