Koulutuksen arviointi on suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämisen perusta – tietoa oppijan parhaaksi
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointineuvoston kannanotto
Suomalaisen koulutusjärjestelmän systemaattinen ja riippumaton arviointi on välttämätöntä, jotta koulutusta voidaan kehittää vaikuttavasti, oikea-aikaisesti ja oppijoiden yhdenvertaisuutta turvaten.
Ikäluokkien pieneneminen, alueiden eriytyminen ja osaamistason nostaminen edellyttävät, että koulutusjärjestelmää kehitetään suunnitelmallisesti ja tietoon perustuen. Lasten ja nuorten kasvavat hyvinvoinnin haasteet korostavat tarvetta tunnistaa ajoissa oppimisen, osallisuuden ja tuen tarpeet. Arviointineuvosto korostaa, että eri koulutusasteet kattavaa koulutuksen tiedontuotantoa tulee kehittää kokonaisuutena ja oppijan polku huomioiden. Kehittämisessä ei tule turvautua yksittäisiin, pistemäisiin ratkaisuihin, vaan vahvistaa pitkäjänteisesti koko järjestelmän kattavaa tiedontuotantoa ja sen hyödynnettävyyttä.
Arviointitoiminta kattaa oppimistulosten arvioinnit, laadunhallinnan arvioinnit sekä muut ajankohtaisiin teemoihin kohdistuvat arvioinnit. Karvin kehittävä arviointi kytkee tiedontuotannon suoraan toiminnan parantamiseen: arviointi tuottaa suuntaa, vuoropuhelua ja välineitä muutokseen. Kehittävällä arvioinnilla tuetaan koulutusjärjestelmän muutoskykyä. Pelkkä tulostieto ei riitä, vaan vaikuttavuus syntyy vasta, kun tieto tulkitaan yhdessä, kytketään kehittämiseen ja viedään käytäntöön.
Varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin kulkeva jatkumo edellyttää, että ongelmiin puututaan riittävän varhain ja johdonmukaisesti. Ilman koko koulutusjärjestelmän kattavaa arviointia koulutuksen vahvuudet, kehittämistarpeet ja rakenteelliset epäkohdat jäävät helposti piiloon, jolloin riskinä on epätasaiseen tiedontuotantoon nojaava ohjaus. Tasapainoisesti rakennettu koulutuksen arviointi palvelee oppijan parasta ja toimii välineenä osaamistason vahvistamiseen, hyvinvoinnin tukemiseen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) yhteydessä toimivan arviointineuvoston nelivuotinen toimikausi päättyy toukokuussa 2026. Toimikautensa päätteeksi arviointineuvosto haluaa jättää näkemyksensä koulutuksen arvioinnin periaatteista ja tavoitteista tulevalle arviointineuvostolle sekä osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun arvioinnista. Arviointineuvostossa on laaja edustus eri koulutusasteilta ja -sektoreilta, opettajankoulutuksesta, tutkimuksesta, työelämästä sekä opiskelijoista. Neuvoston tehtävänä on seurata ja kehittää Karvin toimintaa sekä laatia laajassa vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa esitys nelivuotisesta kansallisesta koulutuksen arviointisuunnitelmasta.
Koulutusjärjestelmän kehittämisen tulee perustua kattavaan arviointi-, tutkimus- ja ennakointitietoon
Karvi on Suomessa ainoa toimija, jonka tehtävänä on vastata koko koulutusjärjestelmän ulkoisesta arvioinnista, tuottaa systemaattista tietoa koulutuksen tilasta sekä tukea varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjiä laadun kehittämisessä arviointitiedon pohjalta.
Karvi toteuttaa kansallista arviointitehtäväänsä lainsäädäntöön kirjatun kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Arviointitoiminnassa ja sen kehittämisessä on jatkossakin huomioitava kehittävän arvioinnin keskeiset periaatteet: osallisuus, luottamus, tiedon hyödynnettävyys sekä arvioinnin hyödyllisyys siihen osallistuville tahoille.
Arviointineuvosto pitää tärkeänä, että koulutuksen ja varhaiskasvatuksen tietopohjaa vahvistetaan pitkäjänteisesti ja tutkimusperustaisesti koko koulutusjärjestelmä huomioon ottaen. Kehittämisen on nojattava suomalaisen koulutusjärjestelmän keskeisiin arvoihin: yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon, sivistykseen ja luottamukseen.
Arviointineuvosto ei pidä kansallisten, oppijoita yksilötasolla vertailevien kokeiden käyttöönottoa kannatettavana ratkaisuna, vaan korostaa laaja-alaista ja kehittävää arviointitiedon tuottamista päätöksenteon ja pedagogisen kehittämisen tueksi.
Arviointineuvoston näkemyksen mukaan keskeistä on politiikkatoimien tuloksellisuuden ja uudistusten vaikutusten sekä koulutuksen laadun ja laadunhallintajärjestelmien kehittymisen arviointi ja seuranta. Arvioinnin tulee jatkossakin huomioida koulutuksen inhimilliset, kulttuuriset ja normatiiviset ulottuvuudet, jotta järjestelmää ei ohjata pois sen kasvatuksellisista ja yhteiskunnallisista päämääristä.
Yhteistyötä vahvistamalla arviointitieto paremmin kehittämisen ja päätöksenteon tueksi
Kansallinen arviointitoiminta ja tutkimus tuottavat jo nyt laaja-alaisesti tietoa koulutuksesta, mutta tiedon hyödyntämistä tulee vahvistaa sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä arviointitoimijoiden, tutkimusyhteisön, koulutuksen järjestäjien ja päätöksentekijöiden välillä sekä yhteistä ymmärrystä tiedon tulkinnasta ja käytöstä.
Kehittävän arvioinnin tavoitteena on arviointitiedon hyödynnettävyys ja vaikuttavuus. Arviointi tukee koulutuksen ja sen laadunhallinnan kehittämistä, tuottaa päätöksenteon kannalta olennaista tietoa ja vahvistaa toiminnan tuloksellisuutta. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjillä, korkeakouluilla sekä vapaan sivistystyön oppilaitoksilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida omaa toimintaansa ja osallistua ulkoiseen arviointiin, jonka tehtävänä on varmistaa toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteiden saavuttamista.
Arviointineuvosto korostaa myös pitkäjänteisen ja ajallisesti vertailukelpoisen arviointitiedon merkitystä. Systemaattisesti kerätty tieto mahdollistaa osaamisen kehityksen, tuen tarpeiden ja koulutuspoliittisten ratkaisujen vaikutusten seurannan sekä tukee koulutuksen tasa-arvon ja osaamiseron tarkastelua päätöksenteon ja kehittämisen perustaksi.
Riippumattomuus on keskeinen edellytys arviointitoiminnan legitimiteetin, uskottavuuden ja tietopohjan laadun varmistamiselle
Arviointitoiminta on jatkossakin pidettävä organisatorisesti, toiminnallisesti ja sisällöllisesti erillään niistä tahoista, joiden toimintaa arvioidaan tai joiden päätöksenteon tueksi arviointitietoa tuotetaan. Riippumattomuus mahdollistaa laadukkaan arviointitiedon tuottamisen ja sen, että arvioinneissa voidaan tuoda esiin myös vaikeita tai poliittisesti herkkiä havaintoja. Samalla se vahvistaa koulutustoimijoiden, päätöksentekijöiden ja kansalaisten luottamusta siihen, että arvioinnit palvelevat koko koulutusjärjestelmän kehittämistä.
Koulutuksen kehittäminen tarvitsee kokonaisvaltaista ja riippumatonta arviointitietoa. Arvioinnin arvo syntyy vasta, kun tieto kytketään systemaattisesti kehittämiseen.
Jouni Koski, puheenjohtaja, Koulutuksen arviointineuvosto
Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, varapuheenjohtaja, Koulutuksen arviointineuvosto
Jarmo Paloniemi, varapuheenjohtaja, Koulutuksen arviointineuvosto
Lisätietoa
