Korkeakoulujen opiskelijoiden osaaminen on eriytynyttä – alakohtaiset erot suuria

Tiedote Korkeakoulutus

Uusi artikkeli korkeakouluopiskelijoiden lähtötason osaamisesta osoittaa, että opiskelijoiden osaaminen on eriytynyttä eri koulutusaloilla. Matematiikan osaamisessa ja aiemmissa koulutuspoluissa on eroja, jotka näkyvät opiskelijoiden koulutusalavalinnoissa. Myös opintojen läpäisyssä eli opintojen suorittamisessa tavoiteajoissa on alakohtaisia eroja.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on julkaissut artikkelin, jossa tarkastellaan korkeakouluopintoja aloittavien pohjatutkintoja ja ylioppilaskirjoituksissa osoitettua osaamista erityisesti matematiikassa sekä opintojen suorittamista tavoiteajoissa opintohallinnon tilastopalvelun Vipusen tilastojen pohjalta. Lisäksi artikkelissa käsitellään opettaja- ja opiskelijakyselyiden laadullista aineistoja, jotka koskevat opiskelijoiden osaamista.

Suurin osa korkeakouluopiskelijoista oli suorittanut ylioppilastutkinnon

Ammattikorkeakouluissa aloittavista opiskelijoista useampi oli suorittanut ammatillisen tutkinnon kuin yliopisto-opiskelijoista. Yliopisto-opiskelijoista valtaosa (82 %) oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja 12 prosenttia ammatillisen tutkinnon. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 57 prosenttia oli suorittanut ylioppilastutkinnon ja melkein puolella (47 %) sen lisäksi tai sijaan oli taustalla ammatillinen tutkinto. Näiden lisäksi osa opiskelijoista oli jo suorittanut korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon.

Terveys- ja hyvinvointialoilla aloittaneet yliopisto-opiskelijat olivat suorittaneet suhteellisesti eniten ylioppilastutkintoja: 94 prosenttia heistä oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Vähiten ylioppilastutkintoja olivat suorittaneet palvelualojen ammattikorkeakouluopiskelijat, joista 56 prosenttia oli suorittanut ylioppilastutkinnon. Suhteellisesti eniten ammatillisen tutkinnon suorittaneita oli kasvatusalojen ammattikorkeakouluopiskelijoissa (58 %) ja vähiten luonnontieteen alan yliopisto-opiskelijoilla (6 %). Näiden lisäksi osa opiskelijoista oli jo suorittanut korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon.

Korkeakouluopiskelijoiden lähtötason osaaminen ja opintojen läpäisy vaihtelee aloittain

Yliopistojen terveys- ja hyvinvointialojen opiskelijoilla oli korkein ylioppilaskirjoitusten arvosanojen keskiarvo ja paras menestys pitkän matematiikan kokeessa. Heikoimmat keskiarvot ja matematiikan tulokset olivat yliopistojen kasvatusaloilla aloittavilla opiskelijoilla. Ammattikorkeakoulussa opiskelupaikan vastaanottaneiden korkein ylioppilaskirjoitusten keskiarvo oli kasvatusaloilla. He pärjäsivät myös parhaiten ammattikorkeakouluopiskelijoista lyhyen ja pitkän matematiikan kirjoituksissa. 

Terveys- ja hyvinvointialoilla opinnot valmistuvat varmemmin ja nopeammin kuin muilla aloilla, mikä selittynee alan työvoimapulalla ja säännellyillä ammattinimikkeillä. Toisaalta ICT-alalla tutkinnon suorittaminen oli harvinaisempaa tai ainakin huomattavasti hitaampaa, koska alalla työllistyminen onnistuu usein ilman suoritettua tutkintoakin.

Opiskelijat kaipasivat enemmän tukea oppimiseen

Laadullisen aineiston mukaan opiskelijat kokivat saavansa liian vähän ohjausta ja substanssiopetusta. Opetushenkilöstö puolestaan koki opiskelijoiden osaamisen ja valmiuksien heikentyneen. Osa opiskelijoista koki, että heidän osaamisensa ei riitä korkeakouluopinnoissa tarvittavaan tasoon, erityisesti matematiikassa. 

Korkeakoulujen pedagogiikkaa on kehitettävä tunnistamaan opiskelijoiden moninaiset lähtökohdat. Tarvitaan systemaattista tukea esimerkiksi opiskelutekniikoissa, ajankäytössä, akateemisessa kirjoittamisessa ja matemaattisessa ajattelussa, painottaa dosentti, johtava arviointiasiantuntija Mira Huusko Karvista.

Karvin artikkeli muistuttaa, että koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ei saa jäädä juhlapuheisiin. Koko koulutusjärjestelmä perusopetuksesta korkeakouluihin tarvitsee konkreettisia toimia, jotta tosiasiallinen osaamistaso saadaan nousuun. Korkeakoulut ovat avainasemassa tässä työssä: niissä koulutetaan opettajia ja muita asiantuntijoita, joiden varaan Suomen tulevaisuus osaltaan rakentuu.

Tiivistelmäraportti

Mira Huusko & Niina Nurkka (2025). Korkeakouluissa aloittaneiden lähtötason osaaminen ja opintojen läpäisy. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Tiivistelmät 2. 

Lisätietoa

Mira Huusko

Mira Huusko

Johtava arviointiasiantuntija
Korkeakoulutus
+358 29 533 5565 Helsinki