Kuka kannustaisi maaseudun ”ysin poikia” matematiikassa?

Suomessa keskustellaan usein oppimistulosten laskusta ja muun muassa pojista, joiden oppiminen tuottaa haasteita. Hyvin pärjäävät pojat jäävät kuitenkin usein vähemmälle huomiolle. Erityisesti maaseudulla asuvien poikien koulupolut ovat herättäneet tutkimuksissa kysymyksiä, sillä oppilaiden koulutustavoitteet ovat keskimäärin matalampia kuin kaupungeissa (Andres & Looker, 2001). Halusimme selvittää, näkyykö tämä ilmiö myös matematiikassa. Miten pojat kaupungeissa, taajamissa ja maaseudulla suhtautuvat matematiikkaan ja suunnittelevatko he jatkavansa matematiikan opintoja? Entä millaista kannustusta he saavat kotoa? Esittelimme tätä tutkimusta Suomen Miestutkimuksen Seuran, Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan järjestämillä valtakunnallisilla Miestutkimuspäivillä kesäkuussa.

Aiempi tutkimus on osoittanut, että oppilaiden matematiikan taidot ovat kaupungeissa korkeammalla tasolla kuin taajamissa ja maaseudulla (Hiltunen ym., 2023; Metsämuuronen & Nousiainen, 2021). Valtaosassa OECD-maita poikien matematiikan taidot ovat keskimäärin paremmat kuin tytöillä, mutta Suomessa tilanne on poikkeuksellisesti päinvastainen (OECD, 2023). Yksilöiden taidoissa on kuitenkin paljon vaihtelua, ja osaamisen hajonta on pojilla peruskoulun alusta loppuun suurempaa kuin tytöillä (Hiltunen ym., 2023; Ukkola ym., 2020, Ukkola ym., 2025). 

Pojat pitävät matematiikasta, varsinkin peruskoulun alussa

Matematiikka on kiinnostava tarkastelun kohde, sillä matematiikan taidot ennakoivat myöhempää menestystä työuralla (Leppänen, 2019). Pojat myös suhtautuvat matematiikkaan keskimäärin melko positiivisesti. Myönteisyys oli kuitenkin yleisempää kolmosluokkalaisilla kuin yhdeksäsluokkalaisilla. Kuntaryhmien välillä erot olivat melko pieniä, vaikkakin kolmannen luokan alussa näkyi joitakin eroja, jotka kuitenkin näyttivät tasaantuvan peruskoulun aikana. 

Asenteet näyttivät odotetusti kulkevan käsi kädessä osaamistason kanssa. Kolmosluokkalaisten asenteet olivat melko myönteisiä. Onkin tyypillistä, että peruskoulun alkuvaiheessa oppilaiden asenteet ovat positiivisia ja he pitävät matematiikasta omasta taitotasostaan riippumatta (Tuohilampi & Hannula, 2013; Ukkola ym., 2020).

Peruskoulun aikana asenteet ja suoritukset kuitenkin alkavat vaikuttaa toisiinsa (Fisher ym., 2012; Tuohilampi & Hannula, 2013) ja kouluun liittyvät asenteet heikkenevät (Kupiainen, 2016). Tämä näkyi selvästi myös yhdeksäsluokkalaisten aineistossa.

Minne matematiikassa menestyvät pojat hakeutuvat peruskoulun jälkeen?

Kuntien väliset erot tulivat selkeästi esiin, kun tarkasteltiin yhdeksäsluokkalaisten poikien yhteishakusuunnitelmia. Erityisen kiinnostavaa oli, että erot näkyivät myös matematiikassa hyvin menestyneiden poikien kohdalla.

Kaupungeissa hieman yli puolet pojista suunnitteli hakevansa lukioon ja valtaosa heistä aikoi opiskella pitkää matematiikkaa. Maaseudulla puolestaan hieman yli 60 prosenttia suunnitteli hakevansa ammatilliseen koulutukseen. Tulokset ovat siis linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan koulutusmahdollisuuksien tarjonta ja oppilaitosten sijainti vaikuttavat oppilaiden koulutusvalintoihin (Armila ym., 2018; Goman ym., 2020). 

9. luokkalaisten poikien yhteishakusuunnitelmat

Osaamistasojen välillä havaittiin erityisen kiinnostavia eroja. Tarkastelimme sekä heikoimmin että parhaiten pärjännyttä kymmenystä. Kaikissa kuntaryhmissä heikoimmin suoriutuneet pojat hakeutuivat pääosin ammatilliseen koulutukseen. Kaupungeissa kuitenkin yli 10 prosenttia heistä suunnitteli hakeutuvansa lukioon, kun taas maaseudulla vastaava luku oli 2,3 prosenttia. 

Taidoiltaan heikoimmin pärjänneiden poikien yhteishakuvalinnat

Taidoiltaan parhaiten pärjänneiden poikien yhteishakuvalinnat

Parhaiten matematiikassa pärjänneistä pojista valtaosa suunnitteli suuntaavansa lukioon opiskelemaan pitkää matematiikkaa. Kaupungeissa ja taajamissa pitkän matematiikan opiskeluun tähtäsi taitavimmista pojista selvästi suurempi osa kuin maaseudulla. Ammatilliseen koulutukseen hakeutui maaseudulla lähes viidennes mutta kaupungeissa ja taajamissa alle 10 prosenttia parhaiten pärjäävistä pojista.

Kannustaako koti matematiikan opiskeluun?

Ehkä kiinnostavin havainto liittyi kuitenkin siihen, miten pojat kokivat huoltajiensa suhtautuvan matematiikan osaamiseen. Keskimäärin pojat kokivat huoltajiensa pitävän menestystä tärkeänä kaikissa kuntaryhmissä, mutta kaupungeissa sitä pidettiin hieman tärkeämpänä kuin taajamissa ja maaseudulla. 

Kiinnostavimmat erot näkyivät osaamistasojen välillä. Kaupungeissa ja taajamissa sekä parhaiten että toiseksi parhaiten pärjänneen kymmenyksen poikien huoltajat pitivät matematiikan osaamista tärkeänä. Maaseudulla matematiikan osaaminen oli tärkeää parhaan kymmenyksen poikien huoltajille. Toiseksi parhaimman kymmenyksen pojilla havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero: maaseudulla näiden ”ysin poikien” huoltajat eivät pitäneet matematiikan taitoja niin tärkeinä kuin yhtä taitavien poikien huoltajat kaupungeissa ja taajamissa. Tulokset eivät kerro syitä ilmiön taustalla, mutta ne herättävät kysymyksen siitä, saavatko kaikki matematiikassa hyvin pärjäävät pojat samanlaista kannustusta matemaattisten taitojensa kehittämiseen. 

Pääseekö poikien potentiaali käyttöön?

Aineisto näyttää, että asenteet ovat vahvasti yhteydessä osaamistasoon. Kolmannen luokan alussa eroja on selkeämmin nähtävissä kuntaryhmän mukaan, mutta erot tasaantuvat peruskoulun aikana. Samalla aineisto nostaa esiin kiinnostavan kysymyksen: jääkö osa matemaattisesti taitavista pojista varjoon maaseudulla? Vaikuttaa siltä, että maaseudulla on matemaattisesti taitavia poikia, jotka eivät kuitenkaan hakeudu opiskelemaan matematiikkaa eivätkä koe saavansa kannustusta kotoaan.

Olisi hyvä tutkia tarkemmin, vaikuttavatko esimerkiksi huoltajien koulutustausta tai välimatkat toisen asteen oppilaitoksiin poikien hakusuunnitelmiin. Samalla olisi syytä selvittää, tunnistavatko maaseudun opettajat matemaattisesti taitavien poikien potentiaalin riittävän hyvin ja saavatko nämä pojat tarvitsemaansa kannustusta.

Aineistona käytimme kansallisten matematiikan oppimistulosten arviointien aineistoja vuosilta 2020 ja 2021. Aineistoon kuului yhteensä 8 614 poikaa, joista kolmasluokkalaisia oli 2 994 ja yhdeksäsluokkalaisia 5 620.

Lähteet

Andres, L. & Looker, E. D. (2001). Rurality and capital: Educational expectations and attainments of rural, urban/rural and metropolitan youth. Canadian Journal of Higher Education, 31(2), 1–45.

Armila, P., Käyhkö, M., & Pöysä, V. (2018). On the educational edges of a learning society: The Finnish hinterland as a framework of educational choices for young people. Journal of Youth Studies, 21 (9): 1198–1215. https://doi.org/10.1080/1367

Fisher, P. H., Dobbs-Oates, J., Doctoroff, G. L., & Arnold, D. H. (2012). Early math interest and the development of math skills. Journal of educational psychology, 104(3), 673.

Goman, J., Rumpu, N., Kiesi, J., Hietala, R., Hilpinen, M., Kankkonen, H., Kjäldman, I.-O., Niinistö-Sivuranta, S., Nykänen, S., Pantsar, T., Piilonen, H., Raudasoja, A., Siippainen, M., Toni, A. & Vuorinen, R. 2020. Vaihtoehtoja, valintoja ja uusia alkuja – Arviointi nuorten opintopoluista ja ohjauksesta perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 6:2020. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_T0420.pdf

Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen, N., Kauppinen, H., Kotila, J., Lehtola, P., Leino, K., Lintuvuori, M., Nissinen, K., Puhakka, E., Sirén, M., Vainikainen, M-P. & Vettenranta, J. (2023). PISA 22 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstreams/e3cc6b4c-73f4-4c60-aa62-94cf9f8b9668

Kupiainen, S. (2016). Perusopetuksen päättöarvosanat. Teoksessa: R. Hotulainen,, A. Rimpelä, J. Hautamäki, S. Karvonen, J. Kinnunen, S. Kupiainen, P. Lindfors, J. Minkkinen, L. Pere, H. Thuneberg, M.-P. Vainikainen & T. Wallenius. Osaaminen ja hyvinvointi yläkoulusta toiselle asteelle: Tutkimus metropolialueen nuorista. Tutkimuksia 398, 33–53. Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos.

Leppänen, O. (2019). Korkeakoulutettujen menestys Suomen työmarkkinoilla – Neljän koulutusalan arviointi. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Otto_perehdytys04022019.pdf.

OECD. (2023). PISA 2022 Results: Factsheets - Finland. https://www.oecd.org/content/dam/oecd/en/publications/reports/2023/11/pisa-2022-results-volume-i-and-ii-country-notes_2fca04b9/finland_ac04e1eb/6991e849-en.pdf

Ukkola, A., Suomilammi, M., Silverström, C., Metsämuuronen, J. & Marjanen, J. (2025). Matematiikan ja äidinkielen taidot kuudennen luokan lopussa – Perusopetuksen oppimistulosten pitkittäisarviointi 2018–2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 1:2025. Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_0125.pdf 

Ukkola, A., Metsämuuronen, J. & Paananen, M. (2020). Alkumittauksen syventäviä kysymyksiä. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 10:2020.  Helsinki. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/KARVI_Alkumittaus.pdf 

Tuohilampi, L., & Hannula, M. S. (2013). Matematiikkaan liittyvien asenteiden kehitys sekä asenteiden ja osaamisen välinen vuorovaikutus 3., 6. ja 9. luokalla. Perusopetuksen matematiikan oppimistulosten pitkittäisarviointi vuosina 2005–2012, Opetushallitus, 231–253.