Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa? Karvi SuomiAreenassa

Mitä uutta me toimme SuomiAreenaan?

Blogi Esi- ja perusopetus

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa jo kesäkuun lopussa. Karvi oli aikaisempien vuosien tapaan taas mukana yhtenä keskustelun järjestäjänä, kun kaikkiaan tilaisuuksia oli 240. Keskustelumme ”Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa?” käsitteli erityisesti sitä, vaikuttaako koulussa viihtyminen oppimiseen.

Tapahtumaa suunnitellessa pohdimme, miten saada keskustelusta kiinnostava, ajankohtainen ja katsojalle mielenkiintoinen, mutta myös informatiivinen ja haastaviakin kysymyksiä käsittelevä. Lopulta päädyimme nostamaan keskiöön aikuisten asiantuntijoiden rivin lisäksi perusopetuksen oppilaita – siis heitä, jotka ovat koulun arjen asiantuntijoita. Heistä ja heitä koskevista asioista puhutaan paljon julkisuudessa, mutta vastaamiselle ei ole usein mahdollisuutta. Keskustelun inspiraationa toimivat useat Karvin ajankohtaiset arvioinnit, kuten sitouttavan kouluyhteisötyön sekä kiusaamista ehkäisevien sekä hyvinvointia ja työrauhaa parantavien menetelmien arviointi, joissa oppilaat ja heidän osallistumisensa, hyvinvointinsa ja näkemyksensä olivat suuressa roolissa. Keskusteluun osallistuvat oppilaat Ida Riikonen, Viivi Kaaresmaa, Nanna Kangas ja Pinja Puumala olivat vielä paikallisia porilaisia nuoria, jotka pääsivät kotikaupunkinsa lavalle kertomaan omista näkemyksistään.

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Tapahtumasta kiinnostuneet nuoret koottiin yhteistapaamiseen, jossa keskusteltiin tulevasta tapahtumasta ja kiinnostavista, nuoria koskevista aihepiireistä. Oppilaiden omien näkemysten, kokemusten ja kysymysten perusteella lähdettiin rakentamaan tarkempaa käsikirjoitusta. Lavakeskustelusta haluttiin vuorovaikutteista, joten oppilaille tarvittiin keskustelukumppaneita lavalle.

Kuva Karvin SuomiAreena-keskustelun lavasta.

Juontaja Miguel Peltomaa aloittamassa keskustelua

Nuorten kanssa lavalle nousivat pareittain ensin Paula Aalto Mannerheimin Lastensuojeluliitosta sekä Karvista Eve Markkanen. Toisessa osuudessa keskustelu vietiin koulun arjen ja käytännön tasolle, kun lavalle saatiin porilainen rehtori Toni Ranne sekä Instagramista ja TikTokista tuttu Hanna-ope, kieltenopettaja Hanna Hallila. Keskustelujen aiheet käytiin etukäteen läpi kaikkien osallistujien kanssa, joten lavalle lähdettiin jo keskustelunaiheet tuntien.

Kaikki valmiina!

Olimme saaneet lavakeskustelumme vetäjäksi mahtavan Miguel Peltomaan, joka ottikin tehtävän suvereenisti ammattitaidolla haltuunsa. Iloksemme saimme lavalle myös mukaan suomalaisen viittomakielen tulkit, jotka tulkkasivat keskustelua sekä Porin yleisölle että livestreamiin. Kun kaikki olivat löytäneet paikkansa esiintymislavalta, keskustelu saattoi alkaa. Lavakeskustelu aloitettiin Karvin arviointiasiantuntija Tanja Laimin lyhyellä alustuksella, jonka jälkeen oppilaat pääsivät pohtimaan oppimisen kannalta tärkeitä asioita, koulun ilmapiiriä ja sitä, pitääkö oppimisen aina olla hauskaa.

Jos ilmapiiri on huono esimerkiksi koko luokassa, ei välttämättä pääse näyttämään opettajille taitojaan, koska ei uskalla viitata tai kertoa omaa mielipidettään, pelkää mitä muut sanovat., totesi Nanna Kangas. Viivi Kaaresmaan mukaan puolestaan ”Oppiminen ei voi aina olla hauskaa, koulu on kuitenkin meidän työ ja meidän tehtävä on siellä oppia. Tietysti se, että siellä on mielekästä, olisi hyvä.”

Katsomoon ajattelemisen aihetta

Kuva yleisöstä seuraamassa Karvin SuomiAreena-keskustelua.

Yleisömeri Eetunaukion lavan edessä

Keskustelua oli tullut katsomaan ilahduttava määrä ihmisiä. Yleisöstä tunnistettiin keskustelun aiheen kannalta tärkeiden ammattien edustajia kuten sivistystoimenjohtajia, rehtoreita ja opettajia. Lavalla nuoret kertoivat koulun arkea koskien konkreettisia ja käytännön toiveita koskien koulun ilmapiiriä ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Keskustelua seurannut yleisö sai pohtia esimerkiksi seuraavanlaisia näkemyksiä koulun arjesta:

”(Hyvää) ilmapiiriä luomalla on helpompi opiskella, kaikilla on hauskempaa.” – (Pinja Puumala)

Pitäisi olla enemmän sitä, että ollaan suht samalla tasolla. Ei niin, että jos ollaan eri mieltä asioista, opettaja sanoo helposti että minä olen opettaja ja sinä olet oppilas. Ettei tulisi sellaista jaottelua, vaan yritettäisiin kunnolla keskustella asioista. Kun ollaan samalla tasolla. Ettei toinen ole ylemmällä tasolla, koska hän opettaa.” – (Nanna Kangas)

Jos opettajat pitäisivät meitä kaikkia samanarvoisina. Että he tulisivat itsekin puhumaan meille, että me ei oltaisi aina ensimmäisenä puhumassa siellä että minä haluan puhua sinulle. Että molemmilla olisi sellainen että haluaa puhua toisilleen.” – (Ida Riikonen)

”(Jos oppilaita otettaisiin aktiivisemmin mukaan koulun toimintaan) oppilailla olisi kivempi tulla kouluun ihan päivittäin. Kuunneltaisiin nuoria ja oikeasti toteutettaisiin niitä ideoita, saataisiin siitä koulusta nuorten näköinen koulu. Sit kun se koulu on nuorten näköinen, siellä on nuorten kiva olla. Ei vaan sellainen, että siellä on pakko käydä ja olla siellä. Se olisi kiva paikka mennä.” – (Nanna Kangas)

Että kaikkia kuullaan. Sitäkin, joka on leimattu luokan häiriöksi. Se, että se on kerran häirinnyt tuntia ei tarkoita, ettei sillä olisi jotain järkevääkin sanottavaa.”  - (Viivi Kaaresmaa)

Keskustelu jatkukoon

Kuten lavakeskustelun juontaja Miguel kertoi loppupuheenvuorossaan, keskustelun toivotaan jatkuvan. Sen toivotaan herättäneen ajatuksia, pohdintoja ja oivalluksia niin koulun arjessa työskentelevillä, päättäjillä kuin lasten ja nuorten vanhemmilla. Toiveena olisi myös, että jatkossa nuoria otettaisiin enemmän mukaan heitä itseään koskevien aiheiden käsittelyyn ja heihin liittyvään päätöksentekoon yhdenvertaisina osallistujina. Keskusteluun osallistuneet nuoret toivoisivat tämän kaltaisia mahdollisuuksia enemmän tulevaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli osaltamme onnistunut, ja olimme kovin tyytyväisiä lopputulokseen. Onneksemme sään herra oli puolellamme, vaikka ukkosmyrsky myöhemmin keskeyttikin joitakin lavakeskusteluja. Olemme ylpeitä siitä, että keskustelumme kiinnosti laajalti, mutta myös siitä, että saatoimme viittomakielen tulkkien avulla tuoda viestimme laajan vastaanottajakunnan saataville. Toivomme, että jatkossa yhä enenevässä määrin erilaisissa julkisissa tapahtumissa viittomakieliset henkilöt saisivat mahdollisuuden osallistua.

 

Karvin lavakeskustelun pääsee katsomaan edelleen YouTubesta tai MTV Katsomosta. Tallenteessa on myös suomalaisen viittomakielen tulkkaus nähtävillä. Tallenteeseen on tulossa sekä suomen- että ruotsinkieliset tekstitykset elokuun aikana.

Keskustele kirjoituksesta Karvin Facebook-sivulla