Poikkeusolojen vaikutusten arviointi toteutetaan yhteistyössä – taustaraportti vahvuuksista ja huolenaiheista
Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuutena on sen avulla saavutettu osaamisen korkea taso ja osaamisen tasainen alueellinen ja kieliryhmien välinen jakautuminen. Poikkeusolojen huolenaiheiksi nousevat osaamisen erojen kasvaminen erityisesti alemmilla vuosiluokilla ja erityisryhmissä. Niin ikään huolenaiheita ovat poikkeusolojen vaikutukset ammatilliseen koulutukseen ja erityisesti työssäoppimisjaksoihin sekä vapaan sivistystyön koulutusten järjestämiseen.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteuttaa keväällä 2020 arvioinnin, jossa selvitetään poikkeusolojen vaikutuksia koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Arviointi kattaa koko koulutusjärjestelmän varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Ensimmäisessä vaiheessa 11.5.2020 julkaistaan taustaraportti, synteesi ja tilannearvio valmiiden aineistojen pohjalta.
Arviointi nostaa esiin suomalaisen koulutuksen vahvuuksia, jotka tukevat poikkeusoloista selviämistä, mutta toisaalta myös huolenaiheita, jotka voivat heikentää tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimisen edellytysten toteutumista. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa oppimiseen, arviointiin, tukeen ja ohjaukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvista vaikutuksista.
Hankkeen toteuttamisessa Karvi tekee yhteistyötä ja hyödyntää laajasti koulutusalan toimijoiden toteuttamia selvityksiä välttääkseen päällekkäiset tiedonkeruut sekä koulutuksen järjestäjien kuormituksen. Koulutuksen tukeminen ja arviointitiedolla kehittäminen tässä poikkeustilanteessa on kansallisesti yhteinen asia. Poikkeusolojen vaikutuksista onkin tuotettava kattavaa arviointitietoa yhteistyössä, jotta ymmärrämme vaikutusten laajuuden ja suunnan.
Koulutuksen tasalaatuisuus tarjoaa hyvät edellytykset tasa-arvon toteutumiselle
Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksia ovat koulutuksella saavutettu osaamisen korkea taso ja sen tasainen alueellinen ja kieliryhmien välinen jakautuminen. Nämä vahvuudet tukevat koulutuksellisten tavoitteiden tasa-arvoista saavuttamista. Kansainvälisesti arvioiden suomalainen koulutusjärjestelmä on onnistunut tuottamaan menettelyjä, joiden avulla koulujen väliset erot osaamisen keskitasossa ovat maailman pienimmät Islannin ohella. Tämä on saavutettu niin, että heikkojen oppilaiden osaamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota varhaisina kouluvuosina.
Korkealaatuinen opettajankoulutus, kansallinen konsensus keskeisissä koulutusta koskevissa kysymyksissä sekä yleinen koulutuksen arvostus tukevat koulutuksen tasa-arvoista toteutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että kouluissa eri puolilla maata lapsen odotettavissa olevan osaamisen tason pitäisi olla sama.
Poikkeusolot aiheuttavat haasteita tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle
Poikkeusolot haastavat koulutuksen järjestämistä kaikilla koulutusasteilla. Poikkeusolojen koulunkäyntiä leimaa perinteisten kasvatusta, opetusta ja koulutusta tukevien perusrakenteiden, kuten fyysisen läsnäolon ja opettajan tuoman lähituen puuttuminen sekä uudenlaisten opetusratkaisujen käyttöönotto. Keskeisiä seurattavia ja arvioitavia asioita ovat oppimistulosten suunta sekä tuen ja ohjauksen riittävyys poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana.
Huolenaiheiden joukkoon nousevat myös poikkeusolojen asettamat haasteet varhaiskasvatuksen laadukkaalle toteutukselle ja sisällöllisten tavoitteiden saavuttamiselle, työpaikalla oppimisen keskeytykset ammatillisessa koulutuksessa sekä poikkeusolojen vaikutukset vapaan sivistystyön opiskelijoille, joilla ei ole yhdenvertaisia edellytyksiä osallistua etäopetukseen.
Kriisin jälkihoidossa korostuvat oppilas- ja opiskeluhuolto sekä laadunhallintakäytänteet
Poikkeustilanteen vaikutukset voivat näkyä arjessa pitkään vielä tilanteen väistyttyä. Kriisin jälkeen on varauduttava laajempaan ja pidempikestoiseen oppilas- ja opiskeluhuollon tehostamiseen eri koulutusasteilla.
Raportin mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien sekä korkeakoulujen laadunhallinnan käytäntöjen ja toimintatapojen merkitys korostuu kriisitilanteissa. Laadunhallinnan systemaattisten käytäntöjen avulla voidaan seurata ja kehittää koulutuksen laatua myös poikkeusoloissa. Arviointitoiminnan tulokset osoittavat, että perusopetuksen järjestäjien laadunhallinnan käytännöissä on kehitettävää.
Poikkeusolojen vaikutusten arvioinnin toinen osa toteutetaan kevään ja kesän aikana. Kansallinen arviointi toteutetaan eri koulutusasteiden järjestäjiä, opettajia sekä oppilaita ja opiskelijoita kuullen. Lisäksi poikkeusolojen vaikutuksia arvioidaan jatkossa osana koulutuksen arviointisuunnitelmaan sisältyviä hankkeita vuosina 2020–2023.
Lisätietoa:
johtaja Harri Peltoniemi, harri.peltoniemi@karvi.fi, 029 533 5532
varajohtaja Hannele Seppälä, hannele.seppala@karvi.fi, 029 533 5550