Oppimisen tuelle on todellista tarvetta lukioissa, ja sen kehittämistä pitää jatkaa

Release Lukiokoulutus

Lukioiden erityisopettajien mielestä opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja sama kehityssuunta tulee todennäköisesti jatkumaan. Vuoden 2018 lukiolakiuudistusta, jossa erityisopetuksen asemaa vahvistettiin, voidaan pitää oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Jotta oppimisen tuki onnistuisi, se edellyttää resursseja, aikaa, suunnitelmallisuutta ja koko henkilöstön osaamisen vahvistamista.  

Tämä selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta lukiouudistuksen arvioinnin raportista, jossa on arvioitu lukioiden oppimisen tuen, etenkin erityisopetuksen, toteutumista lukioissa. Kyselyihin vastasi 155 erityisopettajaa ja 151 rehtoria hieman alle puolesta Suomen lukioista.

Vuoden 2018 lakiuudistus tuli todelliseen tarpeeseen

Vuoden 2018 lukiolaki toi erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen uutena velvoittavana sisältökokonaisuutena lukion opetussuunnitelman perusteisiin (LOPS 2019). Lukioiden uudet opetussuunnitelmat tulivat voimaan elokuussa 2021. Karvi keräsi oppimisen tuen toteutumisesta tietoa keväällä 2023. 

Jo ennen lukiolain uudistusta erityisopetusta toteutettiin hyvin vaihtelevasti lukioissa. Osassa lukioista erityisopetusta on ollut tarjolla jo useamman vuoden ajan, kun taas toisissa lukioissa vasta lakiuudistus johti erityisopettajien rekrytointeihin ja toiminnan kehittämiseen. Karvin arvioinnin mukaan eritysopetuksen asema on vahvistunut lukioissa, ja opiskelijoiden mahdollisuudet saada tarvitsemaansa oppimisen tukea ovat lisääntyneet.

Opiskelijoiden tuen tarpeet ovat hyvin moninaisia eivätkä ne liity pelkästään oppimisen haasteisiin. Erityisopettajat nostavat esille luki- ja kirjoitusvaikeuksien ja matemaattisten haasteiden lisäksi erilaiset opiskelun etenemiseen, motivaatioon, tarkkaavuuteen, toiminnanohjaukseen, elämään ja mielenterveyteen liittyvät haasteet.  

”Arvioinnin tulokset osoittavat, että lukioissa tarvitaan eritysopetusta, ja lakiuudistus on vastannut todelliseen tarpeeseen. Se on ollut monille lukioille lähtölaukaus varsinaiselle kehittämiselle, mutta se ei itsessään ratkaise oppimisen tuen pulmia”, toteaa johtava arviointiasiantuntija Jaana Saarinen Karvista. 

Tasapainoilua rajoitteiden ja mahdollisuuksien välillä

Arviointitulosten valossa noin puolet erityisopettajista ja rehtoreista arvioi lukionsa erityisopetukseen kohdennettujen resurssien olevan riittäviä ja työn tekemiseen olevan tarpeeksi aikaa. Toisaalta monet erityisopettajista kertovat joutuvansa rajaamaan ja priorisoimaan tehtäviä, sillä aikaa ei ole riittävästi kaikkien tehtävien hoitamiseen. Esimerkiksi heillä ei ole aikaa yksilölliseen eikä opetusryhmien erityisopetukseen.

Oppimisen tuen toteuttamista edistää se, että lukioissa on määritelty tiedottaminen, tuen tarpeiden arviointi ja toteuttaminen sekä yhteistyö ja vastuut. Käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit vaikuttavat siihen, onko lukioissa aikaa tuen tarpeiden kartoittamiseen ja toteuttamiseen sekä viestintään ja yhteistyöhön. Vastuiden määrittely on tärkeää myös siksi, että rajalliset resurssit saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti.

Taloudellinen tilanne on haastava monessa kunnassa, mikä vaikeuttaa resurssien lisäämistä. Laajat oppimisen tuen kehittämisvaatimukset ja -tarpeet edellyttävät siten myös valtion rahoituksen lisäämistä lukiokoulutukseen.  

Tarpeisiin vastaaminen vaatii ”koko lukio tukee” -ajattelua 

Erityisopettajien toimenkuvassa, työtehtävissä ja yhteistyömalleissa on vaihtelua lukioiden välillä. Arviointitulosten mukaan erityisopettajat kaipaavat lisää selkeyttä ja yhteisesti sovittuja raameja sekä vastuita työnsä tueksi, että yhteistyöhön opetushenkilöstön kanssa. On huomioitava, että erityisopettajan rooli lukioissa on suhteellisen uusi ja hakee vielä toimivia käytänteitä. 

Tukitarpeiden lisääntyminen ja moninaistuminen haastaa laajemmin koko lukion henkilöstön osallistumaan tuen toteuttamiseen. Arviointi osoittaa tarpeen jaetulle asiantuntijuudelle ja monialaisen yhteistyön vahvistamiselle oppilaitosten sisällä. ”Koko lukio tukee” -periaatteen toteutuminen vaatii henkilöstön osaamisen vahvistamista.

Moninaiset ja mahdollisesti jo aiempien opintojen aikana havaitut oppimisen haasteet lisäävät tarvetta toimivalle oppilaitosten ja opiskelijahuollon väliselle tiedonkululle. Arviointi osoittaa, että eri tahojen yhteistyötä, tiedon kulkua sekä tuen toteutumisen seurantaa tulisi kehittää. Monin paikoin tuen kartoittaminen opintojen alkuvaiheessa on toimivaa, mutta tieto aiemmista oppilaitoksista voi jäädä puutteelliseksi. 

Tuen tarpeeseen ja oppimisen ongelmiin liittyviä testejä ja muita havainnointimenetelmiä tulee kehittää, jotta ne vastaavat nykyistä paremmin lukioiden, eri opetuskielten ja oppiaineiden tarpeisiin. Arvioinnissa kävi ilmi, että lukioiden välillä on suurta vaihtelua siinä, havaitaanko kaikki tukea tarvitsevat opiskelijat. 

”Opiskelijat, jotka saavat oppimisen tukea, voivat kokea leimautumisen pelkoa, eivätkä kaikki tukea tarvitsevat ota sitä vastaan. Oppimisen tuki tulisi olla luontainen osa lukio-opintoja ja itsestään selvä opiskelijan oikeus.”, toteaa Karvin johtava arviointiasiantuntija Jan Hellgren.

Lisää tietoa lukiokoulutuksesta tulossa

Lukiouudistuksen arviointi jatkuu vuoden 2024 loppuun asti, ja lisää tietoa lukiokoulutuksen uudistamisesta tullaan julkaisemaan matkan varrella. Seuraavassa vaiheessa saadaan tietää enemmän opiskelijoiden ja aineenopettajien näkemyksistä lukiokoulutuksesta. 

Lisätietoja lukiouudistuksen arvioinnista:

Karvin nettisivut: https://karvi.fi/lukiokoulutus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/lukiouudistuksen-arviointi-luka/

Julkaisut:

Oppimisen tuki lukiokoulutuksessa-raportti julkaistaan Karvin webinaarissa 4.4.2024 klo 13.00–15.00 

Lisätietoa

Jaana Saarinen.

Jaana Saarinen

Johtava arviointiasiantuntija
Yleissivistävä koulutus
+358 29 533 5537 Jyväskylä
Jan Hellgren

Jan Hellgren

Johtava arviointiasiantuntija
Ruotsinkielisen koulutuksen yhteyshenkilö, Yleissivistävä koulutus, Äidinkieli ja kirjallisuus (ruotsi)
+358 29 533 5531 Helsinki