Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa julkisen talouden suunnitelmasta 2025–2028 (VNS 2/2024).

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (myöhemmin Karvi) kiittää mahdollisuudesta lausua kansalaisaloitteesta Muutos varhaiskasvatuslain henkilöstön mitoitukseen ja suhdelukujen toteutumiseen (KAA 1/2024 vp). Aloitteessa ehdotetaan muutoksia varhaiskasvatuslakiin (540/2018) siten, että varhaiskasvatuksessa siirryttäisiin ryhmäkohtaiseen henkilöstömitoitukseen päiväkotitasolla määriteltävän mitoituksen sijaan. Aloitteessa painotetaan, että säädettyjen suhdelukujen tulisi toteutua koko päivän ajan ja tämä tulisi huomioida lapsiryhmän henkilökunnan määrässä. 

Karvin uusimmat arvioinnit osoittavat, että ruotsin- ja suomenkielisten koulujen oppilaiden osaamisessa on paljon yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi matematiikan keskimääräinen osaamistaso on sama sekä 3. luokalla että 9. luokalla. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat ovat kuitenkin jonkin verran parempia englannin kielessä 7. ja 9. luokalla. Äidinkielen arvioinnit ruotsinkielisissä kouluissa osoittavat ennen kaikkea sen, miten tärkeää on panostaa jatkuvasti oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoon. 

Suomalaista varhaiskasvatusta on uudistettu ja kehitetty merkittävästi kuluneen vuosikymmenen aikana. Samaan aikaan varhaiskasvatus on ollut painavien yhteiskunnallisten, taloudellisten ja koulutuspoliittisten keskustelujen ja toimenpiteiden kohteena. Päätöksenteon painopisteet ovat vaihdelleet ja ne ovat olleet ajoittain nopeatempoisia ja ristiriidassa varhaiskasvatuksen sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Karvi julkaisee 17.4. varhaiskasvatusta koskevan politiikkasuosituksen.

Lukioiden erityisopettajien mielestä opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeet ovat lisääntyneet viime vuosina, ja sama kehityssuunta tulee todennäköisesti jatkumaan. Vuoden 2018 lukiolakiuudistusta, jossa erityisopetuksen asemaa vahvistettiin, voidaan pitää oikeansuuntaisena toimenpiteenä. Jotta oppimisen tuki onnistuisi, se edellyttää resursseja, aikaa, suunnitelmallisuutta ja koko henkilöstön osaamisen vahvistamista.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (jäljempänä Karvi) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausuntonsa perusopetuksen oppimistulosten kehityksestä, mahdollisuuksien tasa-arvosta ja rahoituksesta.

Arvioinnin mukaan nuoret toivovat opiskelultaan ja opiskeluympäristöltään positiivisia vuorovaikutuskokemuksia vertaisten ja opettajien kanssa. He toivovat myös oppimistehtäviä, jotka ovat monipuolisia ja aktivoivia, sekä motivoivia opintoja, jotka linkittyvät tulevaisuuden suunnitelmiin. Nuorten kiinnittyminen kouluun ja opintoihin on laaja kokonaisuus, jonka edistämisessä tulee huomioida koko koulu- tai oppilaitosyhteisön toiminta. 

Koulutuksen arviointisuunnitelma vuosille 2024–2027 ja Karvin uusi strategia on julkaistu. Strategisia tavoitteita ovat osaamistason ja koulutustason nostaminen, sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen edistäminen sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen laadun jatkuva kehittäminen.

Oulun yliopisto läpäisi Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toteuttaman auditoinnin. Yliopisto sai auditointiryhmältä erityiskiitosta keskeisestä roolistaan ja vakiintuneesta asemastaan tiedon luomisen, innovaatiotoiminnan ja osaamisen kehittymisen alueellisessa ekosysteemissä. Yliopiston sitoutuminen monitieteisen oppimisen ja opiskelun edistämiseen on vahvaa.