Yhdeksäsluokkalaisten ruotsin kielen osaaminen antaa vain kohtalaiset valmiudet jatko-opintoihin

Oppilailla on kouluarvosanaa 6 vastaava ruotsin kielen taito heidän siirtyessään perusopetuksesta jatko-opintoihin. Suurimmat erot oppilaiden kielitaidossa ovat lukioon ja ammatilliseen koulutukseen aikovien välillä. Osaamista selittävät eniten tehtävien tekemiseen käytetty aika, käsitykset omasta osaamisesta, ruotsin kielestä pitäminen ja sen koettu hyödyllisyys.  

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi maaliskuussa 2022 B1-ruotsin oppimistuloksia 9. luokan lopussa. Oppilaiden vahvin taito oli luetun ymmärtäminen, seuraavaksi kuullun ymmärtäminen ja puhuminen. Heikoimmat tulokset saatiin kirjoitustehtävissä. Kouluarvosanoin kuvattuna oppilaista enemmistön osaaminen oli luetun ja kuullun ymmärtämisessä 7, puhumisessa ja kirjoittamisessa 5. Kaikki neljä osataitoa tehneestä oppilaasta 62 % ei yltänyt kouluarvosanaan 8 missään osataidossa.

Osaaminen eriytynyt alueellisesti ja jatko-opintosuunnitelmien mukaan

Erityisen huolestuttavia tulokset ovat ammatilliseen koulutukseen aikovien poikien osalta, sillä heistä lähes kaikki jäivät esimerkiksi kirjoitustehtävissä kouluarvosanaan 5. Tämän tasoinen osaaminen tarkoittaa käytännössä, että oppilas osaa kirjoittaa vain joitain irrallisia sanoja ruotsiksi.

Alueittain tarkasteltuna Lapin ja Pohjois-Suomen oppilaat menestyivät parhaiten, heikoimmat tulokset saatiin Lounais-Suomessa. Erot kaupunkien, taajamien ja maaseudun välillä olivat hyvin pienet tai niitä ei ollut.

Käsitys omasta osaamisesta, ruotsista pitäminen ja ruotsin koettu hyödyllisyys sekä tehtäviin käytetyn ajan pituus yhteydessä parempiin tuloksiin

Oppilaiden käsitykset ruotsin kielestä ja sen opiskelusta olivat keskimäärin neutraalit. Käsitykset ovat kuitenkin muuttuneet kielteisimmiksi edellisen, vuonna 2008 tehdyn, arvioinnin jälkeen. Kahden vuosiviikkotunnin siirtäminen 6. luokalle ei näyttäisi parantaneen oppilaiden opiskelumotivaatiota. Myös ruotsin kielen osaamisen tarpeellisuus on oppilaille epäselvä: he eivät käytä ruotsia vapaa-ajallaan, eikä heillä ole selkeää käsitystä siitä, mihin he tarvitsevat ruotsia jatko-opinnoissa tai työelämässä.

– Oppilaiden heikko opiskeluinto ja sinnikkyyden puute näkyvät tuloksissa selkeästi. Pakollisten opintojen lisääminen ei välttämättä paranna osaamista, ellei oppilailla ole motivaatiota opiskella eikä selkeää käsitystä osaamisen hyödyllisyydestä, pohtii johtava arviointiasiantuntija Marita Härmälä.

Samasta osaamisesta saa kouluissa erilaisia arvosanoja

Kun arvioinnin tuloksia tarkasteltiin suhteessa oppilaiden saamiin päättöarvosanoihin havaittiin, että saman tuloksen arvioinnissa saaneet oppilaat olivat saaneet eri kouluissa hyvin erilaisia arvosanoja. Oppilaiden päättöarvosanan ja arvioinnissa osoitetun osaamisen välinen ero oli lähes kaksi kouluarvosanaa. Tulos on huolestuttava ja antaa aihetta pohtia, missä määrin päättöarvosanojen heikko läpinäkyvyys lisää oppilaiden epätasa-arvoa toiselle asteelle siirryttäessä.

Millaisiin toimiin arvioinnin tulokset antavat aihetta?

Yhä harvemmalla nuorella on sinnikkyyttä opiskella muita kieliä kuin englantia. Toisen kotimaisen kielen osalta opiskeluinnon vähäisyys näkyy heikkoina oppimistuloksina. Yhä kasvavalla oppilasjoukolla on riittämättömät valmiudet jatkaa opintoja lukiossa tai ammatillisella toisella asteella. Siksi tulee löytää keinoja, joilla toisen kotimaisen kielen opetuksesta ja opiskelusta tehdään innostavampaa ja kannustaa oppilaat näyttämään omaa osaamistaan heti opiskelun alkaessa. On selvitettävä, missä määrin oppilaiden mahdollisuus itse valita toinen perusopetuksessa opiskeltava kieli lisäisi heidän intoaan opiskella myös ruotsin kieltä. Eri kielten käyttöarvoa ja opiskelun tärkeyttä tulee kaiken kaikkiaan tehdä näkyvämmäksi ja varmistaa, että oppilaat ymmärtävät, mitä mahdollisuuksia he sulkevat itseltään pois puutteellisen toisen kotimaisen kielen osaamisen vuoksi. Kenellä on vastuu, jos oppilaat eivät saavuta toisessa kotimaisessa kielessä edes kielen alkeistason osaamista perusopetuksen päättövaiheessa?

Raportti: Härmälä, M., & Marjanen, J. 2023. B1-ruotsin oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2022. Julkaisut 10:2023. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Marita Härmälä, puh. 029 533 5560, etunimi.sukunimi@karvi.fi