Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä huomioi hyvin työelämän nykyisiä tarpeita – järjestelmän uudistamisen prosesseissa kuitenkin parannettavaa

Osaamistarpeiden ennakointia ja koulutukseen liittyviä tietovarantoja on viime vuosina edistetty. Kehitettävää on kuitenkin siinä, miten tietoa hyödynnetään tutkintojärjestelmän uudistamisessa. Vaikka tutkintojärjestelmä nykyisellään vastaa melko hyvin työelämän osaamistarpeisiin, haasteita on eri tutkintotyyppien kehittämisessä kokonaisuutena, eri tutkintojen osaamisen päällekkäisyyksien tunnistamisessa ja tutkintojen perusteiden laadun vaihtelussa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on arvioinut ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää ja sen kehittämistä. Tavoitteena oli selvittää, miten toimivia tutkintojärjestelmän kehittämisen prosessit ovat työelämän ja yhteiskunnan ammatillisiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäksi arvioinnissa selvitettiin nykyisen tutkintojärjestelmän toimivuutta työelämässä olevien osaamisen kehittämisen kannalta. Arvioinnissa annettiin suosituksia, joiden avulla tutkintojärjestelmää ja sen uudistamisen toimintatapoja voidaan kehittää. 

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisen vastuutahoja ovat opetus- ja kulttuuriministe­riö, Opetushallitus ja työelämätoimikunnat. Kehittämiseen osallistetaan koulutuksen järjestäjiä, työelämää ja muita sidosryhmiä.

Tietoa on paljon, mutta sen hyödyntämisessä on haasteita 

Tutkintojärjestelmän kehittämisessä keskeistä on työelämän ja yhteiskunnan muutosten seuraaminen ja ennakointi. Viime vuosina osaamistarpeiden määrällistä ja laadullista ennakointia on edistetty. Myös erilaiset tietovarannot ovat kehittyneet. Arvioinnin mukaan prosessit, joilla tietoa muunnetaan tutkintojärjestelmän kehittämis- ja muutostiedoksi eivät kuitenkaan ole vielä riittävän systemaattisia. Tiedon analysoinnin ja hyödyntämisen prosesseja tulee kehittää. Lisäksi kansallisesti tuotetun ennakointitiedon hyödynnettävyyttä tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämisessä tulee parantaa.

Koulutuksen järjestäjät osallistuvat aktiivisesti kehittämiseen – työelämää ja opiskelijoita saatava enemmän mukaan

Sidosryhmien osallistamisessa tutkintojärjestelmän kehittämiseen on viime vuosina edistytty. Verkossa tapahtuvat tilaisuudet mahdollistavat osallistumisen yhä useammille. Myös lausuntokierrokset ja palautteen antaminen ovat tärkeitä osallistumisen muotoja. Arvioinnin mukaan tutkintojärjestelmän kehittämiseen osallistuu enemmän ja aktiivisemmin koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten edustajia kuin työelämän edustajia. Toimialoittain myös vaihtelee, kuinka paljon työelämää, oppilaitoksia ja opettajia saadaan mukaan kehittämiseen. 

– Yhtenä haasteena on saada työelämästä erityyppisiä toimijoita mukaan. Keskusjärjestöt ja ammattiliitot osallistuvat aktiivisesti, mutta esimerkiksi työntekijätahojen tai yrittäjien osallistuminen on vähäisempää. Heitä olisi tärkeää saada enemmän mukaan, jotta osaamistarpeet välittyisivät riittävästi työpaikoilta järjestelmätasolle. Osallistumisen paikkoja tulisi tehdä näkyvämmäksi ja osallistumisen tapojen joustavuutta ja saavutettavuutta parantaa, toteaa arviointineuvos Jani Goman.

Tähän saakka opiskelijat eivät ole olleet mukana tutkintojen perusteiden kehittämisessä, mutta muutamissa tutkinnoissa on kokeiltu opiskelijoiden osallistamista ja tästä on saatu hyviä kokemuksia. Arvioinnin mukaan opiskelijoiden osallistaminen tulee laajentaa muihinkin tutkintoihin ja vakiinnuttaa osaksi kehittämistä, sillä opiskelijat ovat keskeinen tutkintojen perusteiden käyttäjäryhmä.

Tutkintojärjestelmä vastaa pääosin työelämän osaamistarpeisiin, joustavuutta tarvitaan kuitenkin lisää

Arviointitulosten perusteella ammatillisen koulutuksen kolmiportainen tutkintorakenne – joka koostuu perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista – on tarkoituksenmukainen ja tutkintojärjestelmä vastaa sisällöllisesti melko hyvin työelämän osaamistarpeisiin. Tutkinnon osiin perustuva rakenne parantaa koulutuksen saavutettavuutta työelämässä. Joustavuutta tulee kuitenkin lisätä. Tarvitaan enemmän mahdollisuuksia tutkinnon osien yhdistämiseen yli tutkintorajojen sekä tutkintoa lyhyempien koulutuskokonaisuuksien kehittämistä uusiin osaamistarpeisiin vastaamiseksi. 

Tutkinnon osat tai niiden yhdistelmät vastaavat usein kokonaisia tutkintoja paremmin työelämän osaamistarpeisiin, mutta mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen ei tunneta riittävän hyvin työelämässä. Tutkinnon osien ja tutkintoa lyhyempien kokonaisuuksien tarjonnan ja suorittamisen lisääminen edellyttää myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen kehittämistä siten, että rahoitus kannustaa nykyistä enemmän lyhyempien kokonaisuuksien tarjoamiseen. 

Tutkintojen perusteiden laadunvarmistusta on edistetty – haasteita kuitenkin laadunvaihtelussa 

Arvioinnin mukaan tutkintojen perusteiden vahvuuksia ovat perusteiden laadunvarmistuksen edistämiseksi viime vuosina tehty työ, perusteiden työelämälähtöisyys ja perustemääräyksen saavutettavuus ePerusteet-palvelussa. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyvät eri tutkintotyyppien kehittämiseen kokonaisuutena, eri tutkintojen osaamisen päällekkäisyyksien tunnistamiseen sekä tutkinnon osittain tapahtuvan kehittämisen lisäämiseen.

– Arvioinnissa havaittiin myös, että tutkintojen perusteissa on laatuvaihtelua, mihin tulee jatkossa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi tutkinnon osien laajuudet vaihtelevat ja joissakin tutkinnoissa ne ovat liian laajoja työelämän tarpeisiin nähden. Liiallinen laajuus myös hankaloittaa tutkinnon osien valintaa toisista tutkinnoista, sanoo johtava arviointiasiantuntija Paula Kilpeläinen.

Tutkintojärjestelmän kehittämiseen tarvitaan pitkäntähtäimen suunnitelma 

Arvioinnin perusteella tutkintojärjestelmän kokonaisvaltaisen kehittämisen tueksi tulisi laatia tutkintojärjestelmän visio ja strategia tai vastaava pitkäntähtäimen kehittämissuunnitelma. Näin kehittämistä voitaisiin priorisoida ja vaiheistaa entistä paremmin sekä seurata kehittämisen toimeenpanoa ja vaikutuksia. Tutkintojärjestelmän kehittämisessä tulisi huomioida paremmin yhteydet myös muihin koulutusasteisiin ja hallinnon aloihin. 

Näin arviointi toteutettiin

Arviointitietoa hankittiin haastatteluilla opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen edustajilta, työelämätoimikuntien puheenjohtajilta sekä tutkintojärjestelmän kehittämishankkeissa (TUTKE) mukana olleilta henkilöiltä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä kerättiin tietoa kyselyllä. Lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin tutkintojärjestelmään liittyvää rekisteritietoa. Arviointiryhmässä oli asiantuntijoita koulutuksen arvioinnin, opetuksen ja ohjauksen, koulutuksen järjestämisen sekä työ- ja elinkeinoelämän alueilta. 

Arvioinnin päätöswebinaari 13.2.2024

Karvi järjestää 13.2.2024 klo 12–15 webinaarin arvioinnin tuloksista ja kehittämissuosituksista. Webinaari on avoin kaikille kiinnostuneille. Lisätietoja tilaisuudesta Karvin verkkosivuilla. Tervetuloa!

Raportti: 

Goman, J., Kilpeläinen, P., Kiesi, J., Antila, J., Burman, C., Hannula, M., Herranen, J., Katajisto, S., & Laakkonen, M. TUTKINTOJÄRJESTELMÄ JA MUUTTUVAT OSAAMISTARPEET. Arviointi ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämisprosesseista ja toimivuudesta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 6:2024.