Arvioinnilla entistä monipuolisempaa tietoa ammatillisen osaamisen vahvistamiseksi

arviointineuvos Paula Kilpeläinen, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Ammatillisen koulutuksen tuottamaa osaamista on arvioitu kansallisesti reilun kahden vuosikymmenen ajan. Arviointi on osa koulutuksen laadunvarmennusta. Viime vuosina oppimistulosten arviointijärjestelmää on kehitetty ottamalla huomioon uudistuneen ammatillisen koulutuksen tarpeet. Tässä blogikirjoituksessa luon lyhyen katsauksen oppimistulosarvioinnin käytäntöihin menneinä vuosina sekä valotan kehittämistyön tuloksena luodun uuden arviointijärjestelmän piirteitä.

Testiperusteisesta arvioinnista näyttöperusteiseen arviointiin

Ammatillisen koulutuksen tuottamaa osaamista on arvioitu kansallisesti Opetushallituksen ja myöhemmin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimesta reilun kahden vuosikymmenen ajan. Kansallisen oppimistulosarvioinnin tavoitteena on ollut tuottaa tietoa siitä, kuinka hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteiden tavoitteet. Arvioinneilla kehitetään myös koulutusta, tuetaan oppimista ja varmistetaan ammatillisen koulutuksen laatua.

Arvioinnin varhaisimmassa vaiheessa oppimistulosten arviointi oli osa alan kokonaisarviointia, jossa arvioitiin koulutuksen tehokkuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Osaamista mitattiin kansallisilla kokeilla koulutuksen päättövaiheessa. Melko pian kokonaisarvioinnin osana olevista oppimistulosarvioinneista luovuttiin muun muassa niiden työläyden ja kalleuden vuoksi. Samalla oli näköpiirissä, että ammatillisten perustutkintojen opiskelijan arviointia kehitetään aikuiskoulutuksen tapaan näyttöperusteiseksi arvioinniksi ja kansallinen oppimistulosarviointi liitettäisiin osaksi tätä näyttöjärjestelmää.

Laajan kansallisen kehittämistyön päätteeksi näytöt sisällytettiin ammatillisiin perustutkintoihin osaksi opiskelijan arviointia vuonna 2006. Näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, kuinka hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Vuosi näyttöjen käyttöönoton jälkeen kansallinen oppimistulosten arviointi integroitiin näyttöperusteiseen arviointiin siten, että osaamista koskeva tieto koottiin suoraan näyttöjen arvosanoista. Arvosanatietoa on täydennetty muun muassa koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhdessä tekemällä tutkintokohtaisella itsearvioinnilla, joka on tuottanut hyödyllistä tietoa alan vahvuuksista ja kehittämistarpeista. Tutkintojen keskeisinä vahvuuksina ovat olleet näyttöjen hyvät arvosanat, näyttöjen integrointi työpaikalla järjestettävään koulutukseen sekä osaamisen arviointi. Keskeisimmiksi kehittämistarpeiksi ovat arvioinneissa nousseet työpaikkaohjaajien ohjaus- ja arviointiosaamisen kehittäminen sekä näyttöjen ja arvioinnin yhteismitallisuuden varmistaminen.

Kansallisen arvioinnin kohteena on tähän mennessä ollut 28 ammatillista perustutkintoa. Viime vuosina oppimistulosten arviointijärjestelmää on kehitetty meta-arvioinnin, ulkoisen arvioinnin ja eri sidosryhmille järjestettyjen työpajojen pohjalta ottamalla huomioon ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset.

Jatkossa yhä kattavampaa tietoa ammatillisesta osaamisesta

Ammatillisen koulutuksen uudistuksen myötä aikuisten ja nuorten koulutus yhdistettiin ja siirryttiin yhteen osaamisen osoittamistapaan. Jatkossa oppimistulosarviointi kattaa perustutkintojen lisäksi myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Alan substanssiosaamisen lisäksi arvioidaan myös yhteisten tutkinnon osien tuottamaa osaamista sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Yhteiset tutkinnon osat, kuten viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen sekä matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sisältyvät ammatillisiin perustutkintoihin.

Yhteiset tutkinnon osat ja elinikäisen oppimisen avaintaidot vahvistavat ammattisivistystä ja antavat valmiuksia jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen. Ne sisältävät paljon niin sanottuja geneerisiä metataitoja, joilla viitataan usein viestintä-, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoihin, ongelmanratkaisukykyyn, itseohjautuvuuteen sekä oppimaan oppimisen taitoihin. Näillä metataidoilla hallitaan muutosta, ja niitä tarvitaan niin työssä, opiskelussa kuin arjessa. Useat tutkimukset ja selvitykset osoittavat metataitojen kasvattavan merkitystään tulevaisuudessa. Erityisesti ongelmanratkaisutaidot korostuvat tulevaisuuden osaamistarpeena.  

Opiskelijan ja työelämän ääni kuuluviin

Jatkossa oppimistulosarvioinneissa vahvistetaan opiskelijan ja työelämän roolia arviointitiedon tuottajana. Tänä ja ensi vuonna pilotoidaan opiskelijan osaamisen itsearviointia, jolla opiskelijat arvioivat osaamistaan. Samalla kun itsearviointi tuottaa kansallisesti tärkeää tietoa opiskelijoiden kokemasta osaamisesta, se auttaa yksittäistä opiskelijaa tunnistamaan oman osaamisensa vahvuuksia ja kehittämistarpeita. Myös työelämältä saadaan palautetta opiskelijoiden osaamisesta.

Ammatillisen koulutuksen uudistukseen liittyvinä riskeinä on tunnistettu Karvin arvioinneissa muun muassa osaamisen hankkimiseen soveltuvien työpaikkojen saatavuus, työpaikoilla annettavan ohjauksen riittävyys ja laatu sekä uuden rahoitusjärjestelmän kyky turvata laadukas koulutus. Ammatillisen osaamisen kansallinen arviointi on jatkossa erityisen tärkeää ammatillisen koulutuksen korkean laadun varmistamiseksi.  Koulutuksen järjestäjät saavat rahaa yhä enemmän suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrän mukaan. Toisaalta rahoitusjärjestelmä kannustaa koulutuksen järjestäjiä panostamaan myös koulutuksen laatuun, sillä valmistuneiden työllistymisestä ja jatko-opintoihin sijoittumisesta palkitaan.

Pidetään huoli ammattiosaamisesta!